TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä
2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä 3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä 3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään 3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat 3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC 3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet 3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät 3.2.4 EPIRB-hätäpoiju 3.2.5 Tutkatransponderit 3.2.6 MSI 3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet 3.3 GMDSS-järjestelmän alueet 4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus 5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne |
5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenneVaikkakin GMDSS-järjestelmä automatisoi osittain hätäliikennettä ja hätäkutsuja, joudutaan kuitenkin edelleen käyttämään puheradioliikennettä hätätilanteessa. Sitä paitsi puheviestitys on usein kaikkein nopein tapa ilmaista avuntarve tai johtaa avustusoperaatiota.Erilaisissa hätä- ja vaaratilanteissa on määrätty millaista liikennettä käytetään. Hätä- ja vaaratilanteissa käytettävät menettelytavat voidaan jakaa tilanteen vakavuuden mukaan kolmeen eri luokkaan:
Hätäliikenne Hätäliikenteessä käytetään hätämerkkitunnusta, joka liitetään liikenteen alkuun ja jolla kaikki kuuluvuusalueella olijat tietävät, että kyseessä on hätäliikenne. Tämä hätämerkki on puheradioliikenteessä sana MAYDAY. Hätäliikenteen käynnistäminen edellyttää, että koko alus on joutunut vakavaan ja välittömään vaaraan, josta se ei selviä ilman ulkopuolisen auttajan apua. Kun alus käyttää puheliikennettä hätätilanteessa, kuuluu sen hätämenettelytapaan kaksi liikennesuoritusta. Ensin alus lähettää HÄTÄKUTSUN, joka koostuu sanasta MAYDAY kolmeen kertaan lausuttuna. Tämän jälkeen tulee sana TÄSSÄ tai TÄÄLLÄ ja viimeiseksi aluksen NIMI kolmeen kertaan. Esimerkki:
Hätäkutsunjälkeen kannatta pitää noin 10 sekunnin tauko, jonka aikana kuuntelulla olevat asemat valmistautuvat ottamaan vastaan HÄTÄSANOMAA. HÄTÄSANOMASSA alus ilmoittaa vielä kerran nimensä ja tunnuksensa, oman paikkansa, selostuksen tapahtuneesta onnettomuudesta ja yleensä loppuun lausutaan toivomus pikaisesta avunsaannista. Esimerkiksi:
Paikka voidaan ilmoittaa joko latitudina ja longitudina tai suuntana ja etäisyytenä jostakin paikasta. Hätäsanoman kuittaaminen Kun kanavalla 16 on alkanut hätäliikenne, ei tällä kanavalla ole sallittu mitään muuta liikennettä. Onnettomuuspaikan lähellä olevat alukset odottavat, että hätäsanoman kuittaisi ensimmäisenä jokin rannikkoradioasema. Rannikkoaseman kuittauksen jälkeen muut lähellä olevat alukset kuittaavat hätäsanoman. Hätäsanoman kuittaaminen tapahtuu lähettämällä hätäsanoman vastaanottoilmoitus, joka koostuu sanasta MAYDAY, hädässä olevan aluksen NIMESTÄ kolmeen kertaan lausuttuna ja lopuksi lausutaan vastaanottoa ilmaisevat sanat RESEIVED MAYDAY tai ROMEO ROMEO ROMEO MAYDAY. Esimerkiksi:
Ilmoitettuaan hätäsanoman vastaanottamisesta, on aluksen ilmoitettava saapumisilmoitus onnettomuusalukselle. Saapumisilmoitus sisältää seuraavat tiedot:
Pikaliikennettä käytetään silloin, kun kyseessä ei ole koko alusta vaarantava vaaratilanne. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilön tippuminen laidan yli, vakava sairauskohtaus aluksella, aluksella on kone- tai ruorivika, joka vaatii hinausta tai on havaittu hätäraketti tai muu epäselvä mahdollinen hätämerkki. Pikaliikenteen aluksi ilmoitetaan pikamerkki, joka on sanonta PAN-PAN. Tätä sanontaa ei käytetä vastaavalla tavalla kuin hätämerkkiä MAYDAY, eli sitä ei lisätä jokaiseen liikennevuoroon. Esimerkki pikaliikenteestä:
Varoitusliikennettä käytetään silloin, kun merenkulkijoita on tarve varoittaa jostakin uhkaavasta vaarasta. Varoitusliikenteen tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen. Normaalisti yksittäiset alukset eivät lähetä varoitussanomia, vaan varoitusliikennettä lähettävät rannikkoradioasemat. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi:
Lähteet ja lisätietoa Meriradio-oppi, Timo Kiiskinen, VAPK-kustannus Helsinki 1990 Merenkulkijan meriradio-opas, Mikko Montonen ja Antero Hagelberg, Turun Radiokoulu, Turku 1994 Rannikkolaivurin radioliikenneopas, Telehallintokeskus 1998
Edellinen: 4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus |
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 21.11.1999 16:30. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/chapter5.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |