TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


Nämä sivut on tehty Teknillisen Korkeakoulun Teletekniikan perusteet (S-38.118) -kurssin harjoitustyönä.
Näille sivuille on kerätty tietoa meriliikenteen hätäviestinnästä.

Tekijät:
Antti Hänninen (Sivujen suunnittelu)
Petri Mäenpää (Kuvat, sivujen suunnittelu)
Petteri Kuosmanen (Tiedon kokoaminen, sivujen suunnittelu)


1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä

2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä

3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä
3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään
3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat
3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC
3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet
3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät
3.2.4 EPIRB-hätäpoiju
3.2.5 Tutkatransponderit
3.2.6 MSI
3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet

3.3 GMDSS-järjestelmän alueet

4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus

5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

Vaikkakin GMDSS-järjestelmä automatisoi osittain hätäliikennettä ja hätäkutsuja, joudutaan kuitenkin edelleen käyttämään puheradioliikennettä hätätilanteessa. Sitä paitsi puheviestitys on usein kaikkein nopein tapa ilmaista avuntarve tai johtaa avustusoperaatiota.

Erilaisissa hätä- ja vaaratilanteissa on määrätty millaista liikennettä käytetään. Hätä- ja vaaratilanteissa käytettävät menettelytavat voidaan jakaa tilanteen vakavuuden mukaan kolmeen eri luokkaan:
  • Hätäliikenne, kun alusta uhkaa vakava ja välitön vaara
  • Pikaliikenne, kun alusta uhkaava vaara ei ole välitön tai henkilöä uhkaa vaara (MOB = Man Over Board eli mies yli laidan tilanteet)
  • Varoitusliikenne, jota käytetään, kun kyseessä on navigoinnin turvallisuutta uhkaava vaara
Jokaiseen eri luokkaan kuuluvasta liikenteestä on olemassa tarkat ohjeet miten liikennöinti tapahtuu. Seuraavissa esimerkeissä on käsitelty hätäviestiliikenteen puheliikennettä ilman DSC-laitteistoa.

Hätäliikenne

Hätäliikenteessä käytetään hätämerkkitunnusta, joka liitetään liikenteen alkuun ja jolla kaikki kuuluvuusalueella olijat tietävät, että kyseessä on hätäliikenne. Tämä hätämerkki on puheradioliikenteessä sana MAYDAY.

Hätäliikenteen käynnistäminen edellyttää, että koko alus on joutunut vakavaan ja välittömään vaaraan, josta se ei selviä ilman ulkopuolisen auttajan apua.

Kun alus käyttää puheliikennettä hätätilanteessa, kuuluu sen hätämenettelytapaan kaksi liikennesuoritusta. Ensin alus lähettää HÄTÄKUTSUN, joka koostuu sanasta MAYDAY kolmeen kertaan lausuttuna. Tämän jälkeen tulee sana TÄSSÄ tai TÄÄLLÄ ja viimeiseksi aluksen NIMI kolmeen kertaan. Esimerkki:
  • MAYDAY, MAYDAY, MAYDAY
  • TÄÄLLÄ
  • OSKARI, OSKARI, OSKARI


Hätäkutsunjälkeen kannatta pitää noin 10 sekunnin tauko, jonka aikana kuuntelulla olevat asemat valmistautuvat ottamaan vastaan HÄTÄSANOMAA.

HÄTÄSANOMASSA alus ilmoittaa vielä kerran nimensä ja tunnuksensa, oman paikkansa, selostuksen tapahtuneesta onnettomuudesta ja yleensä loppuun lausutaan toivomus pikaisesta avunsaannista. Esimerkiksi:
  • MAYDAY
  • OSKARI
  • KÅLBÅDANIN MAJAKASTA 6 MAILIA SUUNTAAN 270 ASTETTA
  • VUOTO KEULASSA
  • TARVITSEN PIKAISESTI APUA
Hätäsanomassa on paikka ilmoitettava ensimmäisenä, koska aluksen radio- tai virtajärjestelmät saattavat menne epäkuntoon onnettomuuden seurauksena.

Paikka voidaan ilmoittaa joko latitudina ja longitudina tai suuntana ja etäisyytenä jostakin paikasta.

Hätäsanoman kuittaaminen

Kun kanavalla 16 on alkanut hätäliikenne, ei tällä kanavalla ole sallittu mitään muuta liikennettä. Onnettomuuspaikan lähellä olevat alukset odottavat, että hätäsanoman kuittaisi ensimmäisenä jokin rannikkoradioasema. Rannikkoaseman kuittauksen jälkeen muut lähellä olevat alukset kuittaavat hätäsanoman.

Hätäsanoman kuittaaminen tapahtuu lähettämällä hätäsanoman vastaanottoilmoitus, joka koostuu sanasta MAYDAY, hädässä olevan aluksen NIMESTÄ kolmeen kertaan lausuttuna ja lopuksi lausutaan vastaanottoa ilmaisevat sanat RESEIVED MAYDAY tai ROMEO ROMEO ROMEO MAYDAY. Esimerkiksi:
  • MAYDAY
  • OSKARI, OSKARI, OSKARI
  • TÄÄLLÄ
  • BERTTA, BERTTA, BERTTA
  • ROMEO, ROMEO, ROMEO MAYDAY

Saapumisilmoitus

Ilmoitettuaan hätäsanoman vastaanottamisesta, on aluksen ilmoitettava saapumisilmoitus onnettomuusalukselle. Saapumisilmoitus sisältää seuraavat tiedot:
  • oma paikka
  • nopeus
  • arvioitu saapumisaika

Arvioitu saapumisaika ilmaistaan yleensä sanonnalla ETA (Estimated Time of Arrival). Esimerkki saapumisilmoituksesta:
  • MAYDAY
  • OSKARI
  • TÄÄLLÄ
  • BERTTA
  • OLEN INKOON VÄYLÄLLÄ NOIN 8 MAILIA SINUSTA
  • NOPEUTENI ON 12 SOLMUA
  • ETA 45 MINUUTTIA
Hätäliikenteessä tunnus MAYDAY annetaan jokaisessa liikennevuorossa ensimmäisenä sanana. Tunnus kertoo kaikille, että tämä asema on mukana hätäliikenteessä. Esimerkiksi:
  • MAYDAY OSKARI TÄÄLLÄ BERTTA, ANNA SIJAINTISI UUDELLEEN
  • MAYDAY TÄÄLLLÄ OSKARI, SIJAINTINI ON 6 MAILIA KÅLLBÅNISTA LÄNTEEN
  • MAYDAY TÄÄLLÄ BERTTA SAIN SIJAINTISI
Pikaliikenne

Pikaliikennettä käytetään silloin, kun kyseessä ei ole koko alusta vaarantava vaaratilanne. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilön tippuminen laidan yli, vakava sairauskohtaus aluksella, aluksella on kone- tai ruorivika, joka vaatii hinausta tai on havaittu hätäraketti tai muu epäselvä mahdollinen hätämerkki.

Pikaliikenteen aluksi ilmoitetaan pikamerkki, joka on sanonta PAN-PAN. Tätä sanontaa ei käytetä vastaavalla tavalla kuin hätämerkkiä MAYDAY, eli sitä ei lisätä jokaiseen liikennevuoroon. Esimerkki pikaliikenteestä:
  • PAN-PAN PAN-PAN PAN-PAN
  • KAIKKI ASEMAT, KAIKKI ASEMAT, KAIKKI ASEMAT
  • TÄÄLLÄ
  • OSKARI
  • TUNNUS OF-1234
  • MIES YLI LAIDAN
  • PAIKASSA 270 ASTETTA 8 MAILIA KÅLLBÅNIN MAJAKASTA
  • ALUEELLA LIIKKUVIA ALUKSIA PYYDETÄÄN TEHOSTAMAAN TÄHYSTYSTÄ
Varoitusliikenne

Varoitusliikennettä käytetään silloin, kun merenkulkijoita on tarve varoittaa jostakin uhkaavasta vaarasta. Varoitusliikenteen tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntyminen. Normaalisti yksittäiset alukset eivät lähetä varoitussanomia, vaan varoitusliikennettä lähettävät rannikkoradioasemat. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi:

  • Ilmoitus epäkuntoon menneestä merenkulun turvalaitteesta
  • Ilmoitus väylällä ajelehtivista tukeista tai muista esineistä
  • Kovan tuulen varoitus
  • Myrskyvaroitus
  • Jäätämisvaroitus

Jos yksittäinen alus havaitsee meressä jotakin sellaista mikä uhkaa muiden merellä liikkujien turvallisuutta, tällöin otetaan yhteys joko luotsi- tai merivartioasemaan tai rannikkoradioasemaan ja kerrotaan tällä mitä on havaittu ja missä.

Lähteet ja lisätietoa

Meriradio-oppi, Timo Kiiskinen, VAPK-kustannus Helsinki 1990

Merenkulkijan meriradio-opas, Mikko Montonen ja Antero Hagelberg, Turun Radiokoulu, Turku 1994

Rannikkolaivurin radioliikenneopas, Telehallintokeskus 1998


Edellinen: 4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 21.11.1999 16:30.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/chapter5.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]