TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä 2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä 3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä 3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään 3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat 3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC 3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet 3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät 3.2.4 EPIRB-hätäpoiju 3.2.5 Tutkatransponderit 3.2.6 MSI 3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet 3.3 GMDSS-järjestelmän alueet 4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus 5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet Meri-VHF-radiopuhelimet Meri-VHF-radiopuhelinten tekniset ominaisuudet: lähetin ja vastaanotin toimivat 160 MHz:n taajuusalueella Lähetysteho on enintään 25 W ja se voidaan pienentää 1 W:ksi kanavat on numeroitu seuraavasti: kansainväliset kanavat 1-28 ja 60-88 huvivenekanavat L1, L2 ja L3 kalastajakanavat F1, F2 ja F3 laite voi olla joko simplex- tai duplex-toiminteinen useimpiin nykyaikaisiin meri-VHF-puhelimiin on saatavissa lisävarusteena digitaalinen selektiivikutsulaite, jota käytetään uudessa hätäviestijärjestelmässä. Joissakin meri-VHF-laitteissa DSC-laite on sisäänrakennettuna. Meri-VHF-radiopuhelimen kantomatka Koska taajuusalueella 160 MHz radioaaltojen eteneminen perustuu pääasiassa suora-aalto etenemiseen eli radioaaltojen etenemiseen lähes samalla tavalla kuin valo etenee, kantomatka riippuu huomattavasti antennin korkeudesta. Normaalisti esimerkiksi moottoriveneessä aluksen antennikorkeuden ollessa noin kahden metrin luokkaa merenpinnasta, saavutetaan kahden aluksen välillä avomerellä alle 20 kilometrin kantama. Jos antennikorkeus on puolestaan kymmenen metrin luokkaa kummassakin aluksessa, saavutettava kantama on noin 30-40 kilometriä. Vastaavasti oltaessa yhteydessä rannikkoradioasemaan, jonka antennikorkeus saattaa olla useita kymmeniä jopa yli 100 metriä saavutetaan aluksen antennin ollessa kahden metrin korkeudessa jopa 80 kilometrin yhteysetäisyys ja aluksen antennin ollessa 10 metrin korkeudessa jopa 90 kilometrin yhteysetäisyys. Meri-VHF-kanavien käyttö Kansainväliset meri-VHF-kanavat on numeroitu 1...28 ja 60...88. Kansainvälisten kanavien lisäksi Suomessa on kolme huvivenekanavaa L1, L2 ja L3 ja kolme kalastajakanavaa F1, F2 ja F3. Kanavat jakaantuvat kutsu- ja työskentelykanaviin: Kanava 16 on kansainvälinen hätä-, turvallisuus- ja kutsukanava Kanava 70 on digitaaliselle selektiivikutsulle varattu kanava, puheliikenne tällä kanavalla on kokonaan kielletty Muut kanavat ovat työskentelykanavia Huvivenekanava L3 on ollut aiemmin huviveneiden välisen liikenteen kutsukanava. Sitä voidaan tähän edelleenkin käyttää, mutta nykyisin huviveneet saavat käyttää keskinäisessäkin liikenteessä kutsukanavana kanavaa 16. Kanavan 16 käyttö Kanavaa 16 saa käyttää ainoastaan: hätäliikenteeseen pikaliikenteeseen varoitussanomasta ilmoittamiseen toisten alusten kutsumiseen rannikkoradioasemien kutsumiseen puheella, ellei kutsuminen suoraan työskentelykanavalla ole mahdollista merenkulun turvallisuutta koskevien enintään yhden minuutin pituisten tiedostusten lähettämiseen alusten liikkeitä koskevaan liikenteeseen silloin, kun aluksen kulkutieto on tärkeä muiden alueella liikkuvien alusten turvallisuudella. Tällainen liikenne saa kestää enintään yhden minuutin Ennen lähettämistä kanavalla 16 on kuuntelemalla varmistettava, että muuta liikennettä ei häiritä. Kanavan 70 käyttö Kanavaa 70 saa käyttää vain digitaalisen selektiivikutsun lähettämiseen. Kaikki selektiivikutsut lähetetään kanavalla 70 niiden tärkeysluokasta riippumatta. Kansainväliset työskentelykanavat Työskentelykanavat on myös jaettu eri käyttötarkoitusten mukaan. Kanavia, joilla on erityinen käyttötarkoitus ovat mm seuraavat: kanavalla 71 jaetaan liikenneilmoituksia sellaisilla alueilla, jotka ovat keskitetyn alusliikenteen ohjausjärjestelmän piirissä. Tällaisilla alueilla alusten on päivystettävä jatkuvasti kanavaa 71 ja ilmoitettava liikkeistään valvontakeskukselle. kanavat 10, 67 ja 73 ovat monien pelastus- ja turvallisuusviranomaisten työskentelykanavia kanavat 6 ja 8 ovat tärkeimmät kauppamerenkulun alusten väliset työskentelykanavat kanava 13 on luotsien käytössä oleva työskentelykanava kanava 14 on meripelastuskeskusten, Turku Radion ja Helsinki Radion simplex työskentelykanava useilla vierasvenesatamilla on käytössään kanava 68 kanava 74 on rajavalvontaviranomaisten työskentelykanava, jolla mm ilmoittaudutaan passintarkastuspaikkana olevalle merivartioasemalle. Huvivene- ja kalastajakanavat Huvialuskanavia L1, L2 ja L3 saavat käyttää ainoastaan huvialukset ja erikseen näille kanaville luvan saaneet asemat. Suomen lisäksi kaikki L-kanavat ovat käytössä Norjassa, mutta Ruotsissa ja Tanskassa ovat käytössä vain kanavat L1 ja L2. L-kanavia saa käyttää vain niiden maiden alueella, jotka ovat ilmoittaneet sallivansa kanavien käytön. Kalastajakanavia F1, F2 ja F3 saavat käyttää vain ammattikalastukseen rekisteröidyt kalastaja-alukset. Kalastajakanavat ovat käytössä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Muiden maiden alueella F-kanavia ei saa käyttää. MF-ja HF-radiopuhelimet Merenkulun MF-radiopuhelimet toimivat taajuusalueella 1,6-4,0 MHz ja HF-radiopuhelimet taajuusalueella 4-30 MHz. Ko. taajuusalueet eivät ole pelkästään meriradioliikenteen käyttöön, vaan näitä alueita käytetään myös muuhun radioliikenteeseen. Merenkulun radioliikenteen käytössä olevat taajuusalueet on jaettu eri kaistoihin eli "bandeihin". Käytössä ovat seuraavat taajuusalueet: 2,4,6,8,12,16,22,25 MHz. HF-taajuusalueella on mahdollista muodostaa erittäin pitkiäkin yhteysetäisyyksiä. Avaruusaaltojen avulla jopa maapallon toiselle puolelle yltäviäkin. MF-liikenteessä on käytössä seuraavat taajuudet: 2182 kHz Hätä-, turvallisuus- ja kutsutaajuus, jolla on sallittu hätämerkin, hätäkutsun ja hätäsanoman lähettäminen sekä muu hätäliikenne. Sekä lisäksi pikamerkin ja pikasanoman lähettäminen. Jos pikasanoma on pitkä tai sitä ei ole tarkoitettu kaikille, on sanoma lähetettävä jotakin työskentelytaajuutta käyttäen 2187,5 kHz digitaalinen selektiivikutsukanava 2045 kHz Aluksen lähetystaajuus sen työskennellessä toista kansallisuutta oleva rannikkoradioaseman kanssa 2048 kHz Eri kansallisuutta olevien alusten välinen työskentelytaajuus 2338 kHz Suomalaisten alusten välinen työskentelytaajuus Edellinen: 3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC Seuraava: 3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.