TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä 2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä 3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä 3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään 3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat 3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC 3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet 3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät 3.2.4 EPIRB-hätäpoiju 3.2.5 Tutkatransponderit 3.2.6 MSI 3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet 3.3 GMDSS-järjestelmän alueet 4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus 5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

3.2.4 EPIRB-hätäpoiju Hätäpoijun tarkoitus on lähettää hätämerkkiä, jonka avulla hätään joutunut alus voidaan paikantaa. Hätäpoijuja on kolmessa eri järjestelmässä toimivia versioita: COSPAS/SARSAT- järjestelmän hätäpoijut Inmarsat-E hätäpoijut DSC-hätäpoijut aluksille, jotka toimivat VHF-taajuuksien peittoalueella eli A1 alueella COSPAS/SARSAT-järjestelmän hätäpoijut voivat toimia joko taajuudella 406 MHz tai ilmailun hätätaajuudella 121,5 MHz. 406 MHz:n taajuudella toimivat hätäpoijut lähettävät lyhyitä datapurskeita, joihin voidaan koodata mm. aluksen meriradionumero sekä hädän laatu. 121,5 MHz:n taajuudella toimivat hätäpoijut ovat pääsääntöisesti huviveneiden sekä kalastusalusten käytössä. Useimmat näistä poijuista lähettävät vain uikuttavaa ääntä (ns. crymodulation). Joihinkin poijuihin voidaan tämän lisäksi koodata aluksen tunnus morsen aakkosilla. COSPAS/SARSAT-järjestelmän satelliitit saavat selville hätäpoijun paikan doppler-ilmiön avulla. Eli kun satelliitti liikkuu ja poiju lähettää signaalia saadaan poijua lähestyttäessä korkeampi taajuus kuin poijusta loitonnuttaessa. Satelliitit pystyvät ilmaisemaan hätäpoijun paikan 121,5 MHz:n taajuudella noin 20 km x 20 km alueelle ja 406 MHz:n taajuudella noin 5 km x 5 km alueelle. Näin ollen lopullista paikannusta varten tarvitaan ilma-aluksissa tai laivoissa olevia suuntimalaitteita. Edellinen: 3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät Seuraava: 3.2.5 Tutkatransponderit

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.