TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


Nämä sivut on tehty Teknillisen Korkeakoulun Teletekniikan perusteet (S-38.118) -kurssin harjoitustyönä.
Näille sivuille on kerätty tietoa meriliikenteen hätäviestinnästä.

Tekijät:
Antti Hänninen (Sivujen suunnittelu)
Petri Mäenpää (Kuvat, sivujen suunnittelu)
Petteri Kuosmanen (Tiedon kokoaminen, sivujen suunnittelu)


1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä

2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä

3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä
3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään
3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat
3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC
3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet
3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät
3.2.4 EPIRB-hätäpoiju
3.2.5 Tutkatransponderit
3.2.6 MSI
3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet

3.3 GMDSS-järjestelmän alueet

4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus

5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC

Digitaaliselektiivikutsu on kutsujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarkoitettu menetelmä, jolla voidaan kutsua tiettyä yhtä vasta-asemaa, jollakin tietyllä alueella olevia asemia tai kaikkia kuuluvuusalueella olevia asemia. Kutsuilla voi olla erilaisia tärkeysluokkia, kuten hätähälytys, pikakutsu, varoituskutsu tai rutiinikutsu.

Digitaaliselektiivikutsua käytettäessä vastaanotin päivystää VHF-alueella DSC-kanavaa 70. MF-alueella DSC-käyttöön on varattu taajuus 2187,5 kHz ja HF-alueella on taajuusalueilla 4, 6, 8, 12 ja 16 MHz omat DSC-taajuudet. Kun laite ottaa vastaan itselleen tarkoitetun kutsun laitteen näyttöön tulee tieto kutsusta.

DSC-laitteisiin ohjelmoidaan meriradionumero, jolla laite voidaan yksilöidä. Meriradionumeron myöntää Suomessa Telehallintokeskus ja numero on yhdeksän numeroinen luku. Oma meriradionumero sisältyy automaattisesti kaikkiin aluksen lähettämiin selektiivikutsuihin.

DSC-laite voidaan usein kytkeä navigointilaitteeseen esimerkiksi GPS-vastaanottimeen. Tällöin laitteen muistissa on ajan tasalla oleva tieto aluksen sijainnista. Tämä nopeuttaa ja helpottaa hätähälytyksen lähettämistä.

Osa DSC-laitteista on varustettu omalla kanavan 70 vastaanottimella, tällöin laiteella voi päivystää sekä digitaaliselektiivikutsukanavaa 70 että puhekanavaa 16. Jos DSC-laitteessa ei ole omaa vastaanotinta, voidaan kuitenkin päivystää yhtä aikaa kanavaa 70 ja 16 kaksoiskuuntelutoiminteen avulla. Tällöin on kuitenkin vaarana, että DSC-laite ei ilmaise kaikkia tulevia kutsuja.

DSC-laitteen käyttö hätälähetykseen

DSC-laitteissa on ns. "Distress"-painike, jota painamalla voidaan muodostaa hätäsanoma. Hätäsanoma sisältää seuraavat tiedot:
  • Aluksen sijainti
  • Hädän laatu
  • Lähetelaji
Kun hätäsanoma on laadittu, se lähetetään painamalla esim. yhtä aikaa näppäimiä "Distress" ja "Call". Joissakin laitteissa on myös mahdollista lähettää hätäsanoma nopeasti painamalla esim. yhtä aikaa painikkeita "Distress" ja "Call" vähintään 5 sekunnin ajan. Tällöin DSC-laite lähettää välittömästi määrittelemättömän hätäsanoman, jossa näkyy aluksen meriradionumero ja mikäli laite on kytketty aluksen navigointilaitteeseen, näkyy myös aluksen paikka.

Edellinen: 3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat

Seuraava: 3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 21.11.1999 16:29.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/chapter321.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]