TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


ONKO RADIOMODEEMEILLA KÄYTTÖÄ?


Pääsivu

Miksi langaton?

Tekniikka

Kilpailijat

Tilanne Suomessa

Palvelut

Asennus

Yhteystiedot & lähteet

Tilanne Suomessa

Tietokone- ja media-alan uutisissa on viimeaikoina puhuttu paljon tulevaisuuden tiedonsiirrosta, etenkin laajakaistaverkot ovat saaneet palstatilaa runsaasti. Laajakaistaverkkojen puolesta puhujat lupaavat yhteyden joka kotiin sellaisella tiedonsiirtonopeudella, jonka avulla siirtyvät julkis- ja viihdepalvelut nopeasti. Kuitenkin tämän lupauksen jälkeen yksimielisyys loppuu. Tarjolla on useita mahdollisia teknologioita ja niin myös voitonkeruumahdollisuuksia. On ilmeistä, että kyseessä on toimittajan näkökulmasta entistä suurempien voittojen ja markkinoiden etsintä.

Kuluttajamarkkinoille laajakaistatarjoajista ovat oikeastaan ehtineet ensimmäisinä kaapelitelevisioyhtiöt. Kaapelimodeemitekniikalla toteutetut yhteydet eivät ehkä vastaa kaikkien käsitystä laajakaistayhteyksistä, etenkään kun niiden tiedonsiirtonopeus kuluttajalta päin on selkeästi rajoitettu. Nopeuden rajoittaminen ei ole mikään ihme. Onhan se mediatalojen etu, että he pysyvät jakelijoina ja kuluttajat kuluttajina.

DSL-tekniikoiden myynti on aloitettu sieltä missä se kannattaa, eli pääkaupunkiseudun tiheimmistä asuma-alueista. Haja-asutusalueelle DSL-yhteyksiä tai muitakaan nopeita Internet-yhteyksiä on turha odottaa aivan heti. Toistaiseksi DSL-tekniikka on kallis tavalliselle käyttäjälle. Tuhansien markkojen asennus ja toistaiseksi korkeat käyttökulut estävät nousun hittituotteeksi.

Ruotsissa on rakenteilla useita asukasverkkoja, jotka taloyhtiöt omistavat ja joiden käyttökulut maksavat asukkaat. Nämä kiinteät ja useimmiten kytketyllä lähiverkkotekniikalla toteutetut taloverkot liitetään sitten kaupunkien kuituverkon kautta julkiseen Internetiin. Suomessa ei toistaiseksi ole tähänkään ryhdytty suuremmissa määrin.

Langattomat siirtotiet ovat vielä Suomessa osittain hyödyntämättä. Otsikon mukaista, radiotiehen perustuvaa, tekniikkaa ei ole kuin muutamissa pilottihankkeissa mukana. Siis laajakaistaista radiomodeemia. Hankkeet ovat toistaiseksi kannattamattomia taloudellisesti ja siksi niitä ei juurikaan tehdä. Kapeakaistaista liikennöintiä on sitten sitäkin enemmän. GSM-verkossa voi GSM-puhelimen ja pc:n yhdistelmällä surffailla niin paljon kuin aikaa ja rahaa riittää. Nykyinen 14,4 kbit/s nopeus ei tosin saa mitään buumia aikaan nykyisillä kustannuksilla.

Edellinen Seuraava

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 14.11.1999 11:55.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/15/tilanne.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]