ONKO RADIOMODEEMEILLA KÄYTTÖÄ?
Asennus
"Toivotonta!" puhisee työnjohtaja Jörgen Wikström ABB installaatioista, ja puhuu kännykällään Ruotsiin. Wikström on viimein saapunut Runeberginkadulle koekäyttämään radiomodeemia. Viikkoa aikaisemmin olivat ABB:n asentajat käyneet pystyttämässä katolle kaksi halkaisijaltaan noin 30 senttimetristä lautasantennia. "Meidän asentajat ovat suurjännitepuolelta, eikä heillä ole aikaisempaa kokemusta antennien virittämisestä. Jostain syystä tämä homma vain delegoitiin meille". Kyse on siis ruotsalaisen Netcom systemsin alaisuudessa toimivan Interloopin kokeilusta muodostaa internet yhteyksiä radiolinkin välityksellä. Myöhemmin tarkoituksena on ryhtyä kilpailemaan suomalaisten puhelinyhtiöiden kanssa asiakkaista. ABB Installaatiot oy on kokeilussa vain välikätenä ja hoitaa antennien asennukset sekä vastaa ylläpidosta ainakin kokeilun ajan.
Kokeilu kestää puoli vuotta, jonka aikana saavat kymmenen kokeilijaa surffailla internetissä ilmaiseksi. Kokeilijat löydettiin kantakaupungin ylimmänkerroksen asukkaista kiinteistövälitystoimiston kautta sekä ABB:n työntekijöistä ja näiden ystävistä. Kokeilu alkoi kesällä, mutta lokakuuhun mennessä vasta viisi yhteyttä on saatu muodostettua. "Oikea antennin asento on senteistä kiinni", toteaa Wikström ja saa samalla puhelun Ruotsista. Ruotsissakaan kaikki ei ole aivan kunnossa. Runeberginkadun antennia ei ole saatu tunnistettua, vaikka asentajat saivatkin viikkoa aikaisemmin signaalin emoantennilta lukittua. Interloopin emoantenni on asennettu veroviraston katolle Helsingin Merihakaan, josta signaalin kantama on 3 kilometriä. Taajuusalue on 3,5 gigahertsiä, mikä saattaa olla myös syynä Runeberginkadun ongelmiin. Näin korkeilla taajuuksilla toimittaessa antennin ollessa lievästikin katvealueella, niin kuin Runeberginkadulla, on sen asento vielä normaaliakin kriittisempi. Myös sääolot saattavat vaikuttaa rajatapauksissa.
Ruotsissa Interloopin radiomodeemia käyttää jo 20000 asiakasta. Peittoalue kattaa Tukholman ja Göteborgin. Systeemiä markkinoidaan niin yrityksille kuin yksityisasiakkaillekin. Yrityksen jo olemassa oleva verkko tai yksityisasiakkaan tietokone yhdistetään ITS-verkkopäättellä antennin kautta paikallisen teleyhtiön verkkoon, josta edelleen internetiin. Käytännössä ITS-verkkopääte vastaa ISDN päätettä. Ruotsissa radiomodeemin kautta hoituu myös puhelinliikenne, niin kuin ISDN:n kautta Suomessa. Siirtonopeus on maksimissa 128 kb/sekunnissa ja samassa paketissa myydään Ruotsalaisen teleyhtiön tarjoamaa internetyhteyttä, sähköpostiosoitetta sekä levytilaa kotisivuja varten. Hinnatkin ovat samaa luokkaa kuin HPY:n tarjoamassa koti-ISDN paketissa. Avausmaksu on 1995 kr (1350 mk) ja kuukausimaksu 175 kr (120 mk). Tähän päälle tulevat vielä normaalit puhelumaksut. Yhteyden toimitusajaksi luvattaan viikko.
Interloopin etsiessä sopivaa paikkaa emoantennilleen Helsingistä olivat he ihmetelleet, miksei veroviraston kattoa ollut jo varattu. Paikka on antennia ajatellen lähes täydellinen: tarpeeksi korkea ja sijainniltaan keskeinen. Ruotsissa yleinen kattovuokraus ei ainakaan Helsingissä ole vielä yleistynyt. Niinpä Interloop otti katon omakseen ja solmi kiinteistönomistajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan ei muilla ole mahdollisuutta asentaa omaa antenniaan kiinteistön katolle ilman Interloopin lupaa. Tulevaisuuden kilpailutilanteen huomioon ottaen saattaa sopimus osoittautua kullanarvoiseksi. Onhan Merihaan talot lähes Helsingin korkeimpia.
![[TKK / Teletekniikka]](teknik2.gif) |
|
Interloopin tarkoituksena on jatkaa kokeiluaan ensi vuoden puolelle, jonka jälkeen voidaan kaupallinen toiminta Suomessa aloittaa. Eräs mahdollisuus olisi kaupata kantakaupungin taloyhtiöille verkkopalveluita, jolloin taloyhtiö rakennuttaisi kiinteistöjen sisäisen verkon ja Interloop kustantaisi antennin asentamisen. Uusille asuinalueille ei radiolinkkejä ainakaan niiden nykyisillä nopeuksilla kannattaisi rakentaa, koska valokaapelin tai kuparijohdon asentaminen jo rakennusvaiheessa jokaiseen huoneistoon maksaisi Wikströmin arvioiden mukaan noin 6000 mk.
Lähinnä Interloop kilpailisi Suomessa tiheään asutuilla keskustan alueilla, jonne kuidun asentaminen tulisi todella kalliiksi. Wikströmin mukaan radiomodeemin siirtonopeus saataneen kuitenkin tulevaisuudessa moninkertaistettua ja Interloopkin on jo lupaillut mahdollisuuksia monen megatavun siirtoon sekunnissa. "Kun nyt saataisi edes tämäkin yhteys muodostetuksi", sanoo Wikström ja katsoo kelloaan. "Ruotsista soitettiin juuri ja käskettiin lopettaa yrittäminen. Sieltä on muitakin yhteyksiä poikki." Wikström kokoaa tarvikkeensa ja poistuu kolmen tunnin yrittämisen jälkeen ja lupaa tulla seuraavalla viikolla uudestaan.