TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Opetus
 |

Käyttöprofiilit |
Käyttöprofiilit tarkoittavat sitä, että voit käyttöprofiilia vaihtamalla vaikuttaa useisiin
asetuksiin puhelimessasi. Asetuksia, joihin käyttöprofiilin valinta vaikuttaa, ovat tyypillisesti
mm. soittotapa (normaali, soi kerran, piippaus, äänetön, värinä jne.), soittoääni, soittoäänen
voimakkuus, tekstiviestin äänimerkki ja näppäinäänet.
Esim. kun valiset käyttöprofiiliksi "Ulkoilma", kaikkien äänten (soittoääni, tekstiviestin
merkkiääni, näppäinäänet jne.) voimakkuus asetaan maksimiarvoonsa. Käyttöprofiili "Hiljainen"
taas voisi asettaa ylläolevat minimiarvoonsa.
Tämä ominaisuus on mielestäni erittäin hyödyllinen.
 |

Soittajaryhmät |
Ominaisuus tarkoittaa sitä, että puhelimen muistiin talletetut puhelinnumerot voidaan jakaa
ryhmiin (esim. työ, koti, ystävät jne.) Tämän jälkeen voit päättää, että otat vastaan puheluja
vain tietyiltä ryhmiltä, esimerkiksi vain työpuhelut soivat ja muut siirtyvät suoraan vastaajaan
ilman, että puhelimesi soi. Eri soittajaryhmillä voi olla myös erilaiset soittoäänet ja
mahdollisesti oma ikoni, joka näkyy näytöllä soittajan nimen lisäksi, kun puhelu tulee.
Itse en ole tälle ominaisuudelle keksinyt juurikaan käyttöä, mutta työelämässä tämä voisi olla
hyvinkin käyttökelpoinen.
 |

Koko ja paino |
Puhelimen koolle ja painolle on erilaisilla ihmisillä hyvin erilaiset vaatimukset. Se mikä
toiselle on sopiva, on toiselle aivan liian iso ja painava. Pienempi koko merkitsee usein
korkeampaa hintaa ja mahdollisesti lyhyempiä valmius- ja puheaikoja, koska akun koosta on
jouduttu tinkimään. Puhelimen muotoilulla voidaan vaikuttaa myös kokoon: puhelin, jossa on
pyöristetyt kulmat, tuntuu kädessä paljon todellista kokoaan pienemmältä. Sisäänrakennettu
antenni puolestaan tekee puhelimesta paremmin taskuun sopivan.
 |

Valmius- ja puheajat |
Myös valmius- ja puheaikojen merkitys riippuu käyttäjästä. Minimivaatimuksena voitaneen pitää
sitä, että puhelin toimii koko päivän ilman latausta. Tähän useimmat uudet puhelimet pystyvät
ongelmitta.
On myös syytä pitää mielessä, vaikka mainonnassa kiinnitetään huomiota lähes pelkästään
valmiusaikaan, paljon puhuvalle ratkaisevaksi muodostuukin puheaika. Ja toisinpäin: jos puhuu
vähän, puheajalla ei ole suurtakaan merkitystä. Valmius- ja puheaikojen suhteessa on suuriakin
eroja eri valmistajien välillä.
Valmius- ja puheaikoihin vaikuttaa tietysti akun kapasiteetti (joka taas vaikuttaa akun kokoon).
Suurella akulla saadaan siis pitkät valmius- ja puheajat. Lähes kaikkiin puhelimiin onkin
saatavana erikokoisia akkuja, jotta käyttäjien erilaiset tarpeet saadaan tyydytetyksi.
 |

Akkutyypit |
Tämä on vanhin akkutyyppi, joka on jo poistunut käytöstä uusissa puhelimissa. Hyviä puolia ovat
halpa hinta ja pitkä käyttöikä oikein käytettynä. Ni-Cd -akku on purettava tyhjäksi ennen uutta
latausta, muuten akun kapasiteetti laskee nopeasti. Tästä syystä tämä akkutyyppi on jäänyt pois
käytöstä. Toinen huono ominaisuus on huono teho/paino -suhde.
Nikkeli-metallihybridi (Ni-Mh) |
Ni-Mh on jo paljon Ni-Cd:tä kehittyneempi akkutyyppi. Sitä ei tarvitse purkaa tyhjäksi ennen
jokaista latausta. Jos kuitenkin haluaa pidentää akkunsa käyttöikää, purkaminen esim. ennen joka
viidettä latausta on suositeltavaa. Myös teho/paino -suhde on parempi kuin Ni-Cd -akuissa.
Ni-Mh -akkuja käytetään nykyisin yleisesti keskihintaisissa ja halvoissa puhelimissa.
Li-Ion on teho/paino -suhteeltaan selvästi parempi kuin ylläolevat akkutyypit. Sitä ei myöskään
tarvitse purkaa tyhjäksi ennen latausta, vaan sitä voi ladata silloin kun haluaa. Hinta on
kuitenkin korkeampi kuin ylläolevissa, joten Li-ion -akkua käytetään lähinnä keskimääräistä
kalliimmissa puhelimissa. Lisävarusteena sen saa lähes kaikkiin puhelimiin.
Itse olen käyttänyt reilun vuoden Li-ion -akkua, ja olen ollut tyytyväinen sen ominaisuuksiin.
Erityisen kätevää on se, ettei akkua tarvitse purkaa tyhjäksi ennen latausta.
Tämä on uusinta akkutekniikkaa. Teho/paino -suhde on erittäin hyvä, ja akku voidaan muotoilla
lähes minkä muotoiseksi halutaan (Ni-Cd, Ni-Mh ja Li-Ion -akkujen sisäinen rakenne rajoittaa
niiden muotoilua). Litium-polymeeri -akkuja saa toistaiseksi vain harvoihin matkapuhelimiin.
Huonoja puolia ovat mm. korkea hinta ja lyhyt käyttöikä.
tekijät: Johanna Parviainen, Samuli Laukkanen, Mika Penttinen
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan
laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla
vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 14.04.1999 21:05.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/42/om2.shtml
[ TKK
> Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
> Tietoverkkolaboratorio
> Opetus
]
|