TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Navigointinurkka

Pääsivu

Puhelintyypit Dual Band GSM City-puhelin WAP-puhelin Communicator NMT käytetty

Ominaisuudet 1

Ominaisuudet 2

Ominaisuudet 3

Kauppakierros

Työn tekniset tiedot

Kuuluvuus

Kuuluvuus on kännykän tärkein ominaisuus. Jos kännykkä ei toimi eli ei olla kuuluvuusalueella, niin se on silloin aivan turha kapistus. Tällä hetkellä NMT 450 on ainut matkapuhelin, joka kuuluu kaikkialla Suomessa. Koska GSM-puhelimet ovat yleistyneet, on GSM-verkkokin laajentunut ja kattaa hyvin suuren osan Suomea. Kuuluvuusaluekarttoja löytyy esimerkiksi teleoperaattoreiden kotisivuilta ja kännykkäkauppiaillakin voi olla näitä karttoja. GSM-verkon kuuluvuuserot operaattoreiden välillä tulevat esille lähinnä haja-asutusalueilla.

Koska Dual Band -puhelin käyttää suppeamman 1800MHz verkon puuttuessa tavallista 900MHz GSM-verkkoa, kuuluu Dual Band -puhelin siellä missä tavallinen GSM:kin. City-puhelin puolestaan toimii vain city- liittymänsä kantoalueella, pääosin siis pääkaupunkimme ympäristössä. Samaa tyyppiä olevien, eri merkkisten puhelimien välillä voi tänä päivänä olla marginaalisia eroja kuuluvuudessa.

Tekstiviestit

Tesktiviestien lähetys ja vastaanotto löytyvät nykyään kaikista matkapuhelimista. Erot toteutuksessa ovat pieniä: GSM-standardi määrittelee mm. viestin pituuden 160 merkiksi. Tekstiviestiominaisuuksia arvioitaessa näytön koko nousee tärkeään osaan: suurelle näytölle mahtuu paljon tekstiä, suuri kirjainkoko taas helpottaa lukemista. Monissa uusissa puhelimissa näytölle mahtuvan tekstin määrää on kasvatettu kirjainkokoa pienentämällä, heikkonäköisen on syytä pitää tämä mielessä.

Ennakoiva tekstinsyöttö (T9)

Uusi ominaisuus matkapuhelimissa on ns. ennakoiva tekstinsyöttö, joka tunnetaan myös nimellä T9 (www.t9.com). Nimi on harhaanjohtava: puhelin ei suinkaan ennakoi käyttäjän ajatuksia, vaan päättelee jälkeenpäin, mitä sanaa käyttäjä mahdollisesti tarkoittaa.

Ilman T9:ä tekstiviestin kirjoittaminen sujuu näin: Jos esim. haluat kirjoittaa sanan "kala", painat ensin näppäintä 5, jossa on kirjaimet [j k l] kaksi kertaa, jolloin saat kirjaimen k. Sitten painat kerran näppäintä [2 a b c], jolloin saat kirjaimen a. Sitten kolme kertaa näppäintä [5 j k l], jolloin saat kirjaimen l. Lopuksi vielä kerran näppäintä [2 a b c] saadaksesi kirjaimen a. Näytöllä pitäisi nyt lukea "kala". Näppäimenpainalluksia tuli yhteensä 7 kpl.

Jos käytössä on T9, näppäilet seuraavasti:
[5 j k l] [2 a b c] [5 j k l] [2 a b c]
Puhelin tulkitsee nyt muistissa olevan sanaston ja kielioppisääntöjen perusteella, mitä sanaa tarkoitit. Jos vaihtoehtoja on useita, joudut itse valitsemaan niistä haluamasi. Tarvittavien näppäimenpainallusten määrä riippuu siis siitä, osuiko puhelimen arvaus oikeaan, mutta joka tapauksessa tarvittavien näppäimenpainallusten määrä on pienempi kuin ilman T9:ä.

Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, ja pientä opettelua vaaditaankin, ennenkuin viestien kirjoittaminen onnistuu sujuvasti. Harjoittelun jälkeen kirjoittaminen on kuitenkin nopeampaa ja helpompaa T9:n kanssa kuin ilman sitä, ja vaihtaminen takaisin vanhaan järjestelmään ei tulisi kysymykseenkään. Jos siis kirjoitat paljon tekstiviestejä, suosittelen hankkimaan puhelimen, jossa on ennakoiva tekstinsyöttö eli T9.

Kuvaviestit

Kuvaviestit on uusi ominaisuus, joka löytyy tällä hetkellä vain muutamasta puhelimesta. Sen idea on lyhyesti se, että normaaliin tekstiviestiin voi liittää kuvan. Kuva lähetetään kolmena normaalina tekstiviestinä, jotka vastaanottava puhelin sitten tulkitsee kuvaksi. Tämän ominaisuuden hyödyntäminen siis vaatii, että molemmilla osapuolilla on ominaisuutta tukeva puhelin. Varsinkin kun ottaa huomioon kuvaviestien lähettämisen hinnan (4 kertaa normaali tekstiviesti), on vaikea keksiä turhempaa ominaisuutta matkapuhelimeen.

Dataominaisuudet

GSM-verkko tarjoaa mahdollisuudet myös datan siirtoon. Datan siirtoa varten on oma järjestelmänsä, dataa ei siis siirretä ääneksi moduloituna kuten tavallisessa puhelinverkossa. Siirtonopeus on 9600 bittiä sekunnissa, joissakin uusissa puhelimissa myös 14400 bittiä sekunnissa. Tämä riittää hyvin esim. sähköpostin lukemiseen ja kevyeen www-surffailuun, mutta ei kovin vaativaan käyttöön. Puutteelliset dataominaisuudet on yksi syy nopeampien matkapuhelinverkkojen kehitykselle.

Datasiirto onnistuu myös NMT-verkoissa. Siirto tapahtuu GSM-verkosta poiketen puhekanavassa modeemin avulla. Käytännössä NMT Data tarkoittaa kanavalukitusta, jolla varmistetaan modeemiin liitetyn NMT-puhelimen kautta tapahtuva tiedonsiirto. Toiminto estää kanavavaihdot ja niistä syntyvät häiriöt, joten sen käyttö edellyttää paikallaan olemista. Myös koputusääni kannattaa kytkeä pois, sillä se voi häiritä datalähetystä. Dataominaisuuksien hyödyntämiseksi puhelin on liitettävä tietokoneeseen. Liittäminen voidaan toteuttaa joko kaapelilla tai infrapunayhteydellä. Kehitteillä on myös radiotaajuuksia käyttävä yhteys, joka tunnetaan nimellä BlueTooth. Uusimmissa puhelimissa on sisäänrakennettu modeemi, jolloin puhelinta voi käyttää kuten tavallista modeemia. Yleensä sisäänrakennettu modeemi toimii kuitenkin vain käytettäessä infrapunayhteyttä. Tästä syystä sitä kutsutaankin usein ir-modeemiksi tai IrDa-modeemiksi. Jos sisäänrakennettua modeemia ei puhelimessa ole, datasiirtoa varten tarvitaan tietokoneeseen ohjelma, joka emuloi eli jäljittelee modeemin toimintaa. On syytä ottaa huomioon, että modeemia emuloivaa ohjelmaa ei ole saatavana kuin yleisimmille tietokoneille ja käyttöjärjestelmille, käytännössä Windowsille ja Linuxille.

Yksi vaihtoehto on kannettavan pc:n PCMCIA-korttipaikkaan liitettävä lisäkortti, jossa on sisäänrakennettuna GSM-puhelin. Tämän vaihtoehdon etu on se, että yhteys on aina käyttövalmis.

tekijät: Johanna Parviainen, Samuli Laukkanen, Mika Penttinen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.