TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Navigointinurkka

Pääsivu

Puhelintyypit Dual Band GSM City-puhelin WAP-puhelin Communicator NMT käytetty

Ominaisuudet 1

Ominaisuudet 2

Ominaisuudet 3

Kauppakierros

Työn tekniset tiedot

Dual Band -kaksitaajuuspuhelimet

Kaksitaajuuspuhelimet käyttävät nimensä mukaisesti kommunikointiin kahta eri taajuutta: sekä perinteistä 900MHz GSM-verkkoa että uudempaa 1800MHz verkkoa. Korkeammalla, 1800 MHz:n taajuudella toimivaa ns. DCS-verkkoa on rakennettu vasta viime vuosina, ja oleellisesti se on toiminnassa suurimmissa kaupungeissa. Kaksitaajuuspuhelin osaa vertailla käytettävissä olevien kahden verkon ruuhkaisuustilannetta ja yhteyden laatua, ja valitsee näistä paremman. Verkon vaihtaminen onnistuu puhelimelta myös kesken puhelun. [TM11/99]

Puhujan kannalta kaksitaajuuspuhelimen tarjoama ensimmäinen etu on siis puhelimen kyky valita paremman yhteydenlaadun tarjoava verkko. Toinen etu on kaksitaajuusliittymien edullisempi hinnoittelu. Kaksitaajuuspuhelimen hankinta on perusteltua etenkin paljon päiväsaikaan puhuvalle ostajalle. Puhelujen hinnat lähialueelle ja lähialueelta ovat pelkkää GSM 900 -verkkoa selvästi edullisemmat [TM 11/99]. Jos puhelintaan sen sijaan käyttää pääasiassa tiheimpien taajamien ulkopuolella, ei kaksitaajuusominaisuudesta ole käytännössä juurikaan hyötyä.

Kaksitaajuuspuhelin tarvitsee toimiakseen kaksitaajuusliittymän. Uuden puhelimen ostajalle vaihtaminen on kuitenkin helppoa, sillä puhelinnumero säilyy ja vanha SIM-kortti käy uuteenkin puhelimeen. Ainoastaan liittymän tyyppi vaihtuu.

Kaksitaajuuspuhelimen saa myös muutettua city-puhelimeksi vaihtamalla kaksitaajuuspuhelimeen city-liittymän SIM-kortin. Tällöin kaksitaajuuspuhelin on käytännössä täysin muuttunut edulliseksi city-puhelimeksi; lue lisää kohdasta city-puhelin.

Teknisenä yksityiskohtana huomasimme, että kaksitaajuuspuhelimen virrankulutus sekä valmius- että puhetilassa saattaa mallista riippuen laskea noin puoleen, kun siirrytään 900-verkosta 1800-verkkoon [TM 13/99]. Kaksitaajuuspuhelin voi siis kestää käyttökunnossa marginaalisesti pidempään kuin muilta osin täysin vastaava tavallinen GSM-puhelin.

tekijät: Johanna Parviainen, Samuli Laukkanen, Mika Penttinen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.