TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Ozma

Koko SETIn syntyhetkeksi voidaan ajoittaa vuosi 1960, jolloin radioastronomi Frank Drake tutkaili NRAO:n (National Radio Astronomy Observatory) Green Bankin 26-metrisellä teleskoopilla kahta reilun 10 valovuoden etäisyydellä loistavaa auringonkaltaista tähteä - tau Cetia ja epsilon Eridania. Nimi Ozma on peräisin Ihmemaa Oz -tarinasta.

400 kHz taajuuskaista 1420 MHz ympärillä jaettiin 100 Hz kanaviin, joita näytteistettiin joidenkin kuukausien ajan kuusi tuntia päivässä. Nauhoja tutkittiin järjestyneiden viestien toivossa, mutta mitään selittämätöntä ei löytynyt. Ozma antoi kuitenkin alkusysäyksen maanulkoisen älyn etsinnälle.

SERENDIP I-IV

SERENDIP (Search for Extraterrestrial Radio Emissions from Nearby Developed Intelligent Populations) on Berkeleyn yliopiston SETI-ohjelma, mutta toisaalta nimeä käytetään myös projektia varten suunnitellusta laitteistoperheestä. Ozman tavoin nimellä on yhteys myös satuihin. Persialainen satu kertoo kolmesta Serendipin prinssistä. Prinssit lähtevät etsimään kaukaisten maiden kaunista neitoa, mutta kohtaavat matkallaan niin paljon ihmeellisiä asioita, että matkan alkuperäinen tarkoitus on unohtua.

Projekti sai alkunsa vuonna 1979, kun 100-kanavaisen spektrianalysaattorin ympärille rakennettu SERENDIP I -laitteisto asennettiin Berkeleyn yliopiston Hat Creekin observatorioon. Tuhansia kertoja tehokkaampi SERENDIP II toimi vuosina 1986-1988 etupäässä NRAO:n Green Bankin teleskoopin kyljessä. Nykyinen SERENDIP IV ja sen edeltäjä vuodelta 1992 (nimeltään yllättäen SERENDIP III) toimivat Arecibon jättiläisteleskoopilla. Tekniikka on kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt jonkin verran, sillä SERENDIP IV:n kapasiteetti on 168 miljoonaa kanavaa 1,7 sekunnin välein. Tutkittava kaista on 100 MHz, keskitaajuutena 1,42 GHz.

SERENDIP ei tarvitse omaa havaintoaikaa teleskoopilta, vaan se "siivestää" muiden, isompien tähtitieteellisten projektien kyydissä. Laitteisto on siis koko ajan toiminnassa. SERENDIP-laitteiston erikokoisia muunnelmia käytetään Berkeleyn lisäksi mm. Parkesin observatoriossa Australiassa sekä Italian Medicinassa.

SETI@Home

Läheisesti SERENDIP-projektiin liittyvä, ja monille lukijoille varmasti entuudestaankin tuttu SETI@Home jakaa 2,5 MHz:n osuutta Arecibon teleskoopin 100 MHz:n kaistasta projektissa mukana olevien tietokoneiden tutkittavaksi. Kuka tahansa laitteistovaatimukset täyttävän tietokoneen omistaja voi ottaa osaa projektiin. Mukana oleviin tietokoneisiin asennetaan SETI@Home-asiakasohjelma, joka analysoi Berkeleyn yliopiston palvelimelta peräisin olevia, 0,25 megatavun kokoisia paketteja ja palauttaa tulokset Berkeleyhin.

Phoenix

Phoenix-projekti on tunnetuimpia SETI-projekteja. NASAn käynnistämä projekti tunnettiin alkujaan nimellä HRMS (High Resolution Microwave Survey). Yhdysvaltain kongressi lopetti kuitenkin rahoituksen säästöpaineiden alla vuonna 1993. Phoenix-projekti käynnistettiin yksityisen rahoituksen (budjetti n. 5 miljoonaa dollaria) turvin HRMS:n "raunioille". Nimensä projekti sai tarun feeniks-linnusta, joka syntyi uudelleen tuhkasta.

Phoenix eroaa useimmista SETI-projekteista kohdistetun luonteensa vuoksi. Koko taivasta ei kuunnella, vaan etsinnät on keskitetty 200 valovuotta lähempänä olevien, auringonkaltaisien tähtien välittömään läheisyyteen. Näitä kohdetähtiä on kaikkiaan noin 1000 kappaletta, ja ne kuuluvat spektriluokkiin F, G ja K. Laitteisto on 28 000 000-kanavainen, ja keilattava taajuuskaista on 1000-3000 MHz 1 Hz resoluutiolla - yhteensä siis kaksi miljardia kanavaa. Signaalinkäsittelylaitteiston ympärille rakennettu MRF (Mobile Research Facility) on eräänlainen Plug-and-Play-kontti, joka voidaan helposti siirtää kulloinkin käytettävän teleskoopin yhteyteen.

Uudelleensyntyneen Phoenixin havaintotyö alkoi vuonna 1995 Australiassa, Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevalla Parkesin 64-metrisellä teleskoopilla. Lautanen on eteläisen pallonpuoliskon suurin. Eteläisen taivaankannen kuunteluiden jälkeen havaintolaitteisto siirrettiin Länsi-Virginian Green Bankissa sijaitsevaan NRAO:n 43-metriseen teleskooppiin. Tätä nykyä Phoenixin kotina toimii maailman suurin, 300-metrinen Arecibon radioteleskooppi Puerto Ricossa. Häiriöiden vaikutusten vähentämiseksi Phoenix-projektissa käytetään aina myös "varateleskooppia", joka sijaitsee tuntuvan matkan päässä varsinaisesta havainnointipaikasta.

Phoenix-projekti saa Arecibossa teleskooppiaikaa kaksi kolmen viikon jaksoa vuotta kohti, ja havainnoinnin on tarkoitus jatkua vuoteen 2001 saakka.

Big Ear (Ohio State University)

Vuonna 1998 purettu radioteleskooppi "Big Ear" pääsi Guinnessin ennätyskirjaan otsikolla "Longest Extraterrestrial Search", kun vuonna 1973 aloitettu Ohio SETI -projekti oli pyörinyt yhtäjaksoisesti 22 vuotta.

Big Ear oli ratkaisuiltaan tavanomaisista radioteleskoopeista poikkeava, ja sen suunnitteli tohtori John Kraus. Herkkyydeltään se vastasi n. 50-metristä lautasantenniteleskooppia. Apurahojen ja opiskelijain talkootyön tuloksena vuonna 1963 valmistuneella teleskoopilla tutkittiin aluksi mm. Andromedan galaksia. 1973 teleskoopilla aloitettiin ensimmäinen kokopäiväinen SETI-projekti. SERENDIP-laitteisto oli käytössä myös Big Earissa vuoden 1995 jälkeen.

Big Earin seuraajaksi suunnitellaan aivan uudentyyppista Argus-teleskooppia

Meta-Beta (Harvard)

META (the Million-channel Extraterrestrial Assay) ja sen seuraaja BETA (the Billion-channel Extraterrestrial Assay) ovat Harvardin yliopiston SETI-projekteja. META toimi vuosina 1985-1995, ja BETA käynnistettiin vuonna 1995. Niitä edeltäviä Harvardin projekteja olivat Suitcase SETI ja Sentinel ("vartiomies"). Suitcase SETIn nimi juontuu siitä, että laitteisto oli kyllin pieni matkalaukuissa kuljettamista varten.

Myös Harvardin SETI-projektien historiaan liittyy soutamista ja huopaamista NASAn ja muun julkisen rahoituksen suhteen. Kun julkiset rahavirrat ovat ehtyneet, on Planetary Society usein ojentanut auttavan kätensä. Seuran toiminnassa on mukana koko liuta nimekkäitä jäseniä, mm. Arthur C. Clarke, Steven Spielberg, Ray Bradbury ja iso joukko entisiä astronautteja. Edesmennyt Carl Sagan oli yksi seuran perustajajäsenistä.




[Alkuun] [Elämää muualla?] [Historia] [Mistä etsiä?] [Lähetykset muukalaisilta] [Projekteja] [Lähetykset ihmisiltä] [Neoviuksen viesti] [Toiminta havaittaessa] [Entä jos ei?] [Tulkintamahdollisuuksista]

Laura Lehtola
Mari Sipilä
Sampsa Toivanen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 15.11.1999 15:07.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/60/projektit.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]