TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Mistä kannattaa etsiä?

On mahdotonta sanoa varmasti, mikä radiokanava äärettömän monien mahdollisuuksien joukosta on se, jota tuntemattomat tähtientakaiset ystävämme käyttävät viestimiseen (jos radioaaltoja ollenkaan). Voimme kuitenkin miettiä, mitkä olisivat todennäköisimmät vaihtoehdot ja keskittää sitten etsintämme niihin.

Jos vieraan älyn edustajat haluavat herättää huomiomme, he lähettänevät signaalin sellaisella taajuudella, joka on jostakin syystä universaalissa erikoisasemassa. Vety on tietämyksemme mukaan maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Myös vastapuoli tietää tämän. Vety säteilee kaasuna ollessaan 1420 megahertsin taajuudella (aallonpituus on silloin siis 21 cm). Lähellä tätä on myös toisen yleisen molekyylin spektriviiva: hydroksyyliradikaali OH, joka ei maan päällä ole pysyvä, mutta avaruudessa suurina pilvinä esiintyvä, säteilee 18 cm aallonpituudella, siis 1665 megahertsin taajuudella. Nämä kaksi aluetta voisivat siis olla otollisia tähtienväliseen kommunikointiin. SETI-projektit ovat keskittyneet mikroaaltoalueelle, välille 1000-3000 MHz. Tämän alueen etuna on myös se, että luonnon häiriötekijöitä - kohinaa galakseista ja kvasaareista - on melko vähän.

Entäpä mikä olisi soveliain kaistanleveys tähtienväliseen viestintään? Kapealla kaistalla on helpompi lähettää viestejä. Leveällä kaistalla lähettämiseen vaaditaan paljon enemmän tehoa. Siksi oletamme kosmisen viestin saapuvan kapeakaistaisena. On myös huomattava, että avaruudesta löydetty kapea signaali olisi varma merkki vieraasta älystä - luonnon omat lähetykset ovat leveäkaistaisia (kapeimmat ovat n. 300 hertsin levyisiä). Ozma-projektin yhteydessä Frank Drake tutki 100 Hz levyisiä kaistoja. Myöhemmin on käytetty jopa 0,015 hertsin kokoisia välejä. Tämänkokoisia mahtuu aiemmin mainittujen todennäköisten aallonpituusalueiden välille enemmän kuin 10^10 kappaletta.

Valitettavasti etsinnöissä ei voida kuitenkaan keskittyä vain muutamiin kapeisiin kaistoihin valituilla aallonpituusalueilla, koska taivaankappaleiden liike toistensa suhteen aiheuttaa lähetyksiin Doppler-siirtymiä. Nopeusero 50 km/s aiheuttaa jo 240 kHz suuruisen siirtymän. Emme voi tietää, millä nopeudella kosmiset toverimme liikkuvat meihin nähden, joten kaistoja on käytävä läpi lukemattomia määriä. Asiaa mutkistaa vielä se, että liikkeiden suunnat muuttuvat jatkuvasti planeettojen kiertäessä aurinkojaan ja tähtien liikkuessa galakseissa. Tällöin sanoma voi hypellä kaistalta toiselle.

Nykyään etsinnöissä otetaan huomioon ne liikkeet, jotka tunnetaan: maan pyöriminen akselinsa ympäri ja kierto Auringon ympäri sekä Auringon liike Linnunradan keskuksen suhteen. Jos viestejä lähettävä vieras äly tekee vastaavat korjaukset oman taivaankappaleensa osalta, säteily on "levossa" Linnunradan keskuksen suhteen ja sen havaitseminen on helpompaa.

Mittakaavaa voi suurentaa vielä, kun otetaan huomioon Linnunradan liike koko maailmankaikkeuden kolmen kelvinin taustasäteilyn suhteen. Nämä seikat kuitenkin vain selkiyttävät tilannetta; mahdollisimman monia kanavia on joka tapauksessa käytävä läpi. Etsinnöissä kannattaa keskittyä "lähiseuduille", suunnilleen 80 valovuoden säteelle (johon mahtuu jo 800 Auringon kaltaista tähteä), koska todella kaukaa, vaikkapa Andromedasta saapuvat viestit olisivat vaimentuneet kovasti matkalla. Linnunradan keskusta voisi luulla otolliseksi paikaksi, koska siellä on tiheästi tähtiä. Kuitenkin nykyisen tietämyksen mukaan se ei ole kovin lempeä paikka: keskellä saattaa olla jättimäinen musta aukko, ja sen ympärillä monia yhteenluhistuneita tähtiä.

Teleskooppien keräämän datan tarkka analysointi on hidasta puuhaa. Prosessia on pyritty tehostamaan SETI@home-projektilla, jolloin yksityishenkilöilläkin on mahdollisuus valjastaa koneensa hankkeen palvelukseen.

---

[Alkuun] [Elämää muualla?] [Historia] [Mistä etsiä?] [Lähetykset muukalaisilta] [Projekteja] [Lähetykset ihmisiltä] [Neoviuksen viesti] [Toiminta havaittaessa] [Entä jos ei?] [Tulkintamahdollisuuksista]

---

Laura Lehtola
Mari Sipilä
Sampsa Toivanen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster. Sivua on viimeksi päivitetty 15.11.1999 15:05. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/60/kanavat.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]