TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Pääsivu   Etätyö eri aikoina   Hyödyt ja haitat   Suomessa ja muualla   Etätyö yrityksissä   Remote office

Etätyö eilen, tänään ja huomenna Etätyön historiaa Aikaisemmilla vuosisadoilla kotona työskentely oli melko yleistä. Tyypillistä saattoi olla, että työnantaja toi materiaalit kotiin työntekijälle, joka sitten teki kotonaan käsityötä ja toimitti valmiin työn työnantajalle. Merkanttilismin aikana 1600-luvulla ja varsinkin teollisen vallankumouksen jälkeen 1700-luvulla ihmisiä siirtyi tehtaisiin työskentelemään. Kun tehdastyö teollistui laitteiden hinta kasvoi, eikä yksittäisellä ihmisellä ollut enää mahdollisuutta hankkia niitä. Oli pakko siirtyä yhteisiin tiloihin   Toinen suuri vallankumous työskentelyoloissa tapahtui tällä vuosisadalla. Tiedonvälityksen tarve kasvoi, mutta tiedonsiirto ei ollut tehokasta. Kokoontuminen yhteisiin tiloihin tuli tarpeelliseksi myös ns. valkokaulustyöntekijöille. Perustettiin toimistoja ja tutkimuslaitoksia. Ajan kuluessa toimistojen koko kasvoi, ja toimipaikkoja keskitettiin entistä enemmän kaupunkeihin. Ero kodin ja työpaikan välillä tuli entistä selkeämmäksi.   Vuosisadan puolivälissä käsitettä etätyö ei vielä tunnettu. Työtä yrityksen ulkopuolella tekivät lähinnä kirjailijat ja taiteilijat. Kun kiinnostus muuhun maailmaan kasvoi, myös toimittajat saattoivat matkustaa kauaskin työpaikastaan.   Suomeen etätyö - sellaisena kun se yleisessä kielenkäytössä ymmärretään - tuli 1980-luvulla. Etätyö määritellään yleensä työksi, joka tehdään yrityksen toimitilojen ulkopuolella työsuhteessa yritykseen Käsite etätyö (telework) syntyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Yhdysvalloissa tehdäänkin edelleen eniten etätyötä koko maailmassa.     Nykytilanne Tällä hetkellä Suomessa (ja koko maailmassa) eletään siirtymävaihetta. Uusi tekniikka luo aivan uudenlaisia työpaikkoja, ja toisaalta osa vanhoista ammattialoista poistuu. Etätyö on vielä uusi asia, ja ihmiset kokevat sen vieraaksi. Edellytykset etätyön tekemiseen ovat kuitenkin jo olemassa, ja asenteetkin muuttuvat vähitellen.   Etätyön tekemisen edellytyksiä ovat sopiva laitteisto ja yhteydenpitovälineet. Suomi on tässä suhteessa mallimaa. Monella on valmiiksi kotonaan tietokone ja Internetyhteys. Kun etätyöhön siirtyminen ei vaadi suuria alkukustannuksia, siirtyminen on helpompaa. Toisaalta etätyökeskuksia ja tietotupia on rakennettu jo jonkin verran. Etätyötä ei siis välttämättä tarvitse tehdä kotona, vaan esimerkiksi keskuksessa, jossa työskentelee muita työntekijöitä eri firmoista.   Muuttoliike asutuskeskuksiin on edelleen ongelma. Etätyö voisi olla ratkaisu tähän. Suomi ja EU pyrkivätkin edistämään etätyötä. Esimerkiksi Lieksassa käynnistettiin vuonna 1998 Euroopan sosiaalirahaston tuella työllisyysprojekti Tietotekniikka etätyössä (Suomen kuvalehti 42/99,Työ tuli tekijänsä luokse).   Suomessa etätyön tekoa haittaa vielä jäljessä kulkeva lainsäädäntö. Suomen laki ei tunne käsitettä etätyö, joten etätyöntekijän täytyy olla huolellinen työsopimusta tehdessä.   Asenteet ovat vielä etätyövastaisia. Periaatteessa kiinnostusta on, mutta käytännössä etätyön tekemistä ei vielä kovin moni harkitse ainakaan kokopäiväisenä. Sen sijaan osa-aikainen etätyö kiinnostaa. Osittainen työskentely toimiston ulkopuolella on jo niin normaalia, ettei sitä välttämättä edes mielletä etätyöksi.   Tyypillinen etätyöntekijä on mies (3/4), korkeasti koulutettu, työskentelee 100-200 hengen yrityksessä asiantuntijatehtävissä tietoliikennealalla. Ylempiä toimihenkilöitä etätyöntekijöistä on 40% (Suomen kuvalehti 42/99, Työ tuli tekijänsä luokse; työministeriön ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Finnish Experience with Telework http://www.tkk.utu.fi/telework/raportit/r1.html ).   Etätyötä tekevät usein ihmiset, jotka työskentelevät uutta tekniikkaa vaativilla aloilla. Laitteiden valinta ja käyttöönotto on helpompaa, kun ero etätyön ja aikaisemman, yrityksen tiloissa tehtävän, työn välillä ei ole suuri. Kaikkea työtä ei ainakaan tällä hetkellä voida siirtää kotiin, vaikka useimmissa ammateissa ainakin osa työstä on mahdollista tehdä työpaikan ulkopuoleltakin. Tehdastyö on tehtävä tehtaissa - tosin lisääntyvän automatisoinnin myötä tilanne saattaa muuttua niidenkin kohdalta. Nykyisin etätyötä voivat tehdään lähinnä seuraavilla aloilla työskentelevät (Työtapana etätyö käytännön ohjeita, http://www.tkk.utu.fi/telework/raportit/etopas/etopas2.html):   tekstinkäsittely atk-suunnittelu, -ohjelmointi, mikrotuki tietokantojen ja rekisterien luonti ja ylläpito käännös- ja kielentarkastustyöt tutkimukset,selvitykset,suunnittelutyöt aineistonkäsittely kirjanpito, taloushallinto tiedotus- ja toimistotyöt asiantuntija- ja konsulttipalvelut tuonti/vientitoiminta viestintä- ja puhelinpalvelut graafisen alan työt; mm. suunnittelu, taitto koulutuspalvelut     Etätyön tulevaisuus Keskiverto suomalainen kokee vielä etätyön itselleen vieraaksi ajatukseksi. Toisaalta ns. remote-office, työskentely yrityksen ulkopuolella työpäivän aikana, on jo niin yleistä, ettei sitä edes mielletä etätyöksi. Melko monet tekevät myös töitä omassa yrityksessä kotonaan- edes ajattelematta olevansa etätyöyrittäjiä.Etätyö yleistyy huomaamatta. Lisäksi etätyö yleisemmällä tasolla - eli kun kysymys ei ole juuri omasta työpaikasta - mielletään hyvinkin positiiviseksi asiaksi. Useimmat uskovat sen hyödyttävän kaikkia osapuolia; työntekijää, työnantajaa ja valtiota.   Uuteen tottuminen vie aina aikansa, joten etätyöhönkään ei siirrytä yhdessä yössä. Etätyö yleistyy vähitellen, mutta varmasti. Käytännön edellytykset etätyön tekemiseksi ovat jo olemassa ja asenteetkin muuttuvat jatkuvasti positiivisimmiksi. Kaikille aloille etätyö ei tulevaisuudessakaan tule sopimaan, mutta tekniikan kehittyessä se tulee kuitenkin mahdolliseksi yhä useammille ammattikunnille.   Toisaalta paraskaan tiedonvälitystekniikka ei pysty kilpailemaan kasvotusten keskusteltaessa syntyvän välittömän vuorovaikutuksen kanssa. Tapaaminen työtovereiden ja asiakkaiden kanssa tulee varmasti olemaan tarpeellista. Suuren osan työstä voi tulevaisuudessa kuitenkin tehdä työpaikan ulkopuolella, ja etätyö tulee lisääntymään huomattavasti. Todennäköisesti yleisin muoto tuleetulevaisuudessakin olemaan osittainen etätyö; esimerkiksi kolme päivää kotona ja kaksi työpaikalla. Tällöin kontaktit työtovereihin säilyvät, mutta myös etätyön hyvistä puolista pääsee nauttimaan.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.