TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

HST nyt Yleistä sähköisestä henkilökortista Ensimmäinen henkilön sähköiseen tunnistamiseen tarkoitettu sirukortti luovutetaan pääministeri Paavo Lipposelle 1.12.1999. Sen jälkeen kortin anominen on mahdollista jokaiselle Suomen kansalaiselle. Kortti maksaa 200,- mk ja se haetaan kuten tavallinenkin henkilökortti paikalliselta polisiiviranomaiselta. Kortin mukana henkilö saa sähköisen identiteetin, eli ainutlaatuiset tunnistetiedot. Kortin fyysinen olemus Korttiin tulee näkyviin kortinhaltijan nimi, syntymäaika, kortin numero ja sen voimassaloaika, sekä kortinhaltijan valokuva. Sen lisäksi kortin mikropiireihin tallennetaan kortinhaltijan nimi, kortin numero, sen voimassaoloaika ja myöntäjän nimi. Edelleen mikropiireihin on tallennettu yksilön salainen avain ja pin-koodi, joka tarvitaan kortin käyttämiseen. Salainen avain tarkoittaa tiedon salaukseen käytettävää salauskoodia. Salainen avain on ainutlaatuinen, ja siitä ei jää kopiota kortin alustajalle. Kortti toimii myös näytettävänä virallisena henkilökorttina. Lähde: VRK Varmenneviranomainen Väestörekisterikeskus nimettiin 5.2.1998 valtioneuvoston periaatepäätöksellä valtionhallinnon sähköisen henkilökortin antamisesta ja ylläpidosta vastaavaksi varmenneviranomaiseksi. Hankkeen johtoryhmän jäsenet edustavat laajasti ja monipuolisesti julkishallinnon sähköisen asioinnin asiantuntemusta. Mukana on eri ministeriöiden, Kelan ja kuntien edustajia sekä tietosuojavaltuutettu. Varmenneviranomaishankkeen koordinaattorina toimii johtaja Hannu Luntiala Väestörekisterikeskuksesta. Varmenneviranomaisen tehtäviin kuuluu tuoda sähköiseen asiointiin tarvittava luottamus, eli taata, että verkossa asioivat osapuolet ovat juuri ne, keitä väittävät olevansa. Varmenneviranomainen rakentaa ja kehittää tarvittavaa infastruktuuria ja huolehtii nimensä mukaan sähköisen henkilökortin varmennepalveluista. Varmennepalvelut Varmenneviranomaisen tarjoamiin varmennepalveluihin kuuluu varmennuspolitiikan ja toimintalinjausten määritteleminen, korttien valmistus ja jakelu, salaisten ja julkisten avainten luominen, varmenteiden antaminen ja tallentaminen, hakemistopalveluista huolehtiminen, sulkulistapalvelut ja aikaleimapalvelut. Hakemistopalvelu tarkoittaa henkilökohtaisten julkisten avainten kokoamista hakemistoihin, jotta osapuolet pystyisivät helposti todentamaan toistensa henkilöllisyyden. Sulkulistalle kerätään käytöstä poistettujen ja vanhentuneiden korttien julkiset avaimet. Sulkulista liitetään hakemistoon ja sen tarkoitus on estää käyttöoikeudettoman kortin käyttö henkilöllisyystodistuksena verkossa. Aikaleimapalvelua tarvitaan, jotta osapuolet voivat osoittaa kiistämättömästi tietyn asiakirjan allekirjoitus- , vastaanottamis- tai lähettämishetken. Näin esimerkiksi hakemuksen jättäjä kykenee todistamaan jättäneensä hakemuksen ajoissa. Kuka näitä palveluita hoitaa? Avoimen EU-tarjouskilpailun jälkeen HST-hakemistopalvelun on saanut hoidettavakseen Helsingin Puhelin Oyj. Tähän palveluun kuuluu myös aikaleima- ja sulkulistapalvelu. HST-varmennepalvelut ostettiin saman tarjouskilpailun perusteella ICL:ltä. Palvelujen tuottajien valitsemiskriteereinä oli mm.tarjotun toimintaympäristön turvallisuus, ohjelmistojen joustavuus ja skaalautuvuus sekä jo olemassaoleva tuki HST-määrityksille ja teknologioille. Kortin lukijalaite Kortin käyttöä varten tietokoneeseen täytyy hankkia erillinen lukija. ICL:ltä HST-projektin projektipäällikko Tapio Kaukonen kertoi lukijalaitteiden hintojen vaihtelevan alle 200 markan ulkoisista laitteista 900 markan PC:n sisälle asennettaviin laitteisiin. Tulevaisuudessa kortin lukiasta tulee tietokoneen vakiokomponentti. Kuluttajan kannattaa kuten muissakin hankinnoissa vertailla eri valmistajien lukijalaitteita. Tulevaisuudessa oletettavasti valinnanvapaus laajenee. Kortilla saatavat palvelut Jo ennen kortin käyttöönottoa virastojen, kuten Kelan kaavakkeita on ollut saatavina internetistä. Ne on tosin täytynyt palauttaa paperimuodossa postitse, sillä sähköistä luotettavaa allekirjoitusmekanismia ei ole ollut. Nyt palvelut laajenevat niin, että sähköisen henkilökortin avaimiin perustuva tunnistaminen riittää allekirjoitukseksi ja lomakkeet pystyy lähettämään suoraan tietokoneella käsiteltäviksi. Tavoitteena on, että kaikki julkishallinnon palvelupisteisiin jätettävät hakemukset ja ilmoitukset pystyttäisiin ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä hoitamaan sähköisesti. Väestörekisterikeskuksen sivulla www.vaestorekisterikeskus.fi/hstkort.htm luvataan, että "oikeita palveluita" saataisiin verkkoon jo ensi vuonna. 7.12.1999 Väestörekisterikeskuksen julkaisutilaisuudessa julkistetaan lista niistä palveluista, jotka tulevat verkkoon puolen vuoden sisään. Tämä tarkoittaa, että ensimmäisten kuukausien aikana kortista saatava hyöty lienee vähäinen. Entisten palvelujen kohtalo Sähköisen henkilökortin käyttöönotto ei vaikuta virastojen nykyisiin palveluihin. Arvailun varaan jää, kuinka pitkään palvelut pysyvät ennallaan, eli kuinka nopeasti eri virastojen tiskien takaa poistuu henkilökuntaa hoitamaan pelkästään internetissä tapahtuvaa toimintaa. Silti veronmaksajalla tulee säilymään edelleen oikeus vierailla henkilökohtaisesti paikan päällä täyttämässä papereitaan ja kysymässä neuvoa. Tekijät: Elina Mäkinen, Mari-Jaana Pelkonen ja Ilona Simomaa

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.