TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


Älyverkot eli IN


1. IN, johdanto
2. IN:n tausta
3. IN palvelut
4. IN:n arkkitehtuuri
5. IN sanastoa
6. Viitteet
7. Tekijät

4. IN:n arkkitehtuuri

Kuvassa 1 on esitetty älyverkon arkkitehtuuri:[5]
IN Rakenne


SSP sijaitsee puhelinkeskuksessa ja tarjoaa käyttäjälle pääsyn älyverkon palveluihin mistä tahansa puhelinverkon alueelta. Se tunnistaa käyttäjän palvelupyynnöt ja kommunikoi SCP:n kanssa toteuttaakseen palvelut. SSP on siis palveluista riippumaton ja uudet palvelut voidaan toteuttaa verkossa ilman muutoksia SSP:n ohjelmistossa.

SCP on yksi älyverkon tärkeimmistä osista. Se pitää sisällään älyverkon palveluiden hallintaan tarvittavan "älyn". Palveluiden tietokannat ja logiikkaohjelmat sijaitsevat SCP:ssä ja se on optimoitu nopean reagoinnin ja toiminnan näkökulmasta. SSP sijaitsee jokaisessa puhelinkeskuksessa, mutta yksi SCP pystyy tarjoamaan IN palveluita usealle eri keskukselle.

SS7-verkkoa (CoreINAP) käytetään SCP:n ja SSP:n välisissä kytkennöissä. CoreINAP on ETSIn standardisoima rajapinta. Standardi määrittelee toistaiseksi tosin ainoastaan perustoimintoja, minkä takia eri valmistajilla on mahdollisuus toteuttaa erikoispalvelut omalla tavallaan.

SMP:n avulla voi verkko-operaattori hallita älyverkon palveluita ja tietoja tilaajista. Sieltä käsin voi siis lisätä uusia tilaajia ja tarkistaa tilaajien saldoja yms.

SMAP on tilaajan yhteyspiste omiin älyverkon palveluihin. SMAP:stä käsin tilaaja voi aktivoida uusia palveluita ja muuttaa vanhoja, esim vaihtaa hakulistan numeroita. Yhteyteen voidaan käyttää esim LAN:a tai matkapuhelinta. Myös ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat käyttää SMAP:a tarjoamiensa palveluiden hallintaan ja päivitykseen.

SCE:ssä luodaan, testataan ja kehitetään uusia palveluita käyttäen rakennuspalikoina SIB:jä (Service Independent Building Block). SIB on yksinkertainen koodinpätkä, joka toteuttaa esim numeroanalyysiin, kommunikointiin tai verkon hallintaan jne liittyviä toimintoja.

IP Kommunikoi käyttäjän kanssa ja sisältää siihen tarvittavat toiminnot ja resurssit. Toimintoihin kuuluu mm. äänitiedotteet ja DTMF-numeroiden keräys. Esim kun soitetaan automaattiseen palvelunumeroon, siis tyyliin "Jos haluat tehdä sitä, paina 1..." .

Esimerkkejä:

1. Pertti Perusnörtti sai kaveriltaan tekstiviestin ja kirjoittaa siihen vastauksen. Kun hän lähettää viestin, tarkistetaan SCP:stä onko hänelle asennettu tekstiviestipalvelu. Jos on, niin viesti lähtee normaalisti ja laskutukseen lähtee tiedot käytetystä palvelusta. Jos tekstiviestipalvelua ei ole asennettu, tulee Pertille ilmoitus: "Viestin lähettäminen epäonnistui".

2. Pertillä on firman kännykkä ja pomo yrittää soittaa hänelle illalla kysyäkseen seuraavan päivän kokoukseen liittyviä asioita. Pomolla on Pertin numero pikavalinnassa, eli hän valitsee numeroksi esim 111 ja soittaa. Ensin älyverkossa tunnistetaan soittajan (=pomon) numero IP:ssä. Sitten tarkistetaan SCP:stä oikea numero johon soitetaan ja huomataan että Pertillä on ajasta riippuva soitonesto päällä, eli hänelle voi soittaa kännykkään vain työaikana. Sen jälkeen tarkistetaan poikkeusnumeroiden lista ja huomataan että pomon numerosta tulevat puhelut kytketään ajasta riippumatta. Tämän jälkeen SCP kertoo SSP:lle mihin numeroon puhelu pitää kytkeä ja puhelu yhdistetään. Ja taas laskutukseen menee ilmoitus, tällä kertaa firman piikkiin.

3. Vanhemmat ovat ostaneet Pertin pikkuveljelle Pekalle kännykän ja haluavat kontrolloida sen käyttöä. Niinpä he ovat valinneet "Kid's kit" paketin, jossa on vain muutama numero sallittuja ja lasku menee vanhemmille. Näin Pekalla on pikavalintanumeroina esim kodin ja vanhempien työnumerot. Kun pekka valitsee kodin pikavalintanumeron, SCP:stä kytketään se oikeaan numeroon, eli kotiin. Jos kotoa ei vastata, SCP antaa SSP:lle seuraavana metsästyslistalla olevan isän työnumeron, johon puhelu yhdistetään. Isä vastaa puheluun ja taas menee viesti laskutukseen, ja tällä kertaa vanhemmat ovat maksumiehinä. Jos taas pekka yrittää soittaa senssilinjoille, SCP ei anna yhdistää puhelua, koska numero on kiellettyjen listalla.


Tämän sivun sisällöstä vastaavat:

Erkka Suominen
Tero Toivanen
Erkki Turakainen


Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 23.11.1998 12:56.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/13/rakenne.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]