Historia
Merikaapelit
Satelliitit
Sanasto
Tekijät
Viitteitä
Valokuitu
Valoaaltojen käyttöä tiedonsiirtoon alettiin tutkia 1960-luvun puolivälissä kun ymmärrettiin niiden kykenevän siirtämään valtavia tietomääriä eikä sähköiset häiriöt vaikuttaneet niihin. Seuraavalla vuosikymmenellä kehiteltiin edelleen siirrossa tarvittavia lasereita, vahvistimia, liittimiä ja itse valokuituja joita pitkin siirto tapahtuu. Ensimmäinen valokuitujärjestelmä otettiin käyttöön Chicagossa 1977.Valokuidussa tieto etenee valon muodossa; alunperin sähköinen signaali muutetaan siirron ajaksi valopulsseiksi. Nämä etenevät itse kuidussa heijastuen sen seinämästä. Nykyiset valokaapelit ovat teräsvahvisteisia ja itse valokuitu on hiuksenpaksuista lasista kuitua. Näitä ympäröi vesitiivis kaapelin kuori. Kaapeli on paksuudeltaan vain pari senttimetriä
Valokaapelit ovat siirtävät dataa hyvin virheettömästi, testeissä esiintyy lukemia yhden bitin virhe 10 000 000 000 000 lähetetyssä huonoimmassa tapauksessa. Siirron täytyy yleensä olla täysin virheetöntä ja tällöin virheenkorjaus tapahtuu uudelleenlähetyksillä tai muilla mekanismeilla. Käytettyjä siirtotekniikoita ovat SDH, WDM
Valokaapeli tietoliikenne on kehittynyt aivan viime vuosina huimasti. 1988 ensimmäisen sukupolven kaapeleilla siirrettiin 20 000 puhekanavaa kuituparissa. Tiedonsiirto nopeus on 280 Mbit/s. Nykyisillä kolmannen sukupolven kuitujärjestelmillä siirretään 320 000 puhekanavaa siirtonopeuden ollessa 5,0 Gbit/s
Nykyaikaisilla valokaapeleilla on toiminta-ajaksi laskettu 25 vuotta mikä niiden pitäisi pystyä toimimaan luotettavasti. Tällä hetkellä n. 90 maata on valokaapeli liikenteen piirissä.
Valokuitu
Valokaapeli