TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
 Alkuun Yleistä | Hinnat | IP-puhelu | Standardit | Laitteet | Verkot | Sovellusalueet | Tulevaisuus | Lähteet
 

VoIP-laitteet

Monenlaisia päätelaitteita

Tuttu PC

Ensimmäiset VoIP-sovellukset pohjautuivat Internet-yhteydellä ja sopivalla ohjelmalla varustettuun multimedia-PC:hen. Nykyään ohjelmia on erityisesti Windowsille saatavilla lukuisia, myös ilmaiseksi. Ohjelmiin on puheyhteyden lisäksi kehittynyt monipuolisempia ominaisuuksia, mm. videokuva ja erilaiset ryhmätyötoiminnot, kuten tiedostojen jakaminen. Käyttöä voi väittää sujuvaksi vasta suhteellisen uudenaikaisella tietokoneella, jossa on full-duplex-äänikortti (mahdollistaa normaalin kaksisuuntaisen keskustelun) sekä kiinteä verkkoyhteys. /6/, /8/, /10/, /11/, /12/

Saatavana on myös tietokoneeseen asennettavia VoIP-lisäkortteja, jotka vähentävät äänen pakkaamisesta aiheutuvaa viivettä. Lisähinnasta ja hankalammasta päivitettävyydestä johtuen kortit eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. /6/, /7/, /8/, /12/

PC-pohjainen ratkaisu on valitettavan haavoittuvainen. Jos tietokone kaatuu tai ei ole päällä, puhelin ei tietenkään toimi. /7/

Puhelin

Tavallisesta puhelimesta tuttuun käyttömukavuuteen päästään luurilla ja näppäimillä varustetuilla laitteilla, esimerkiksi Selsius-Phone-perheen (nykyään Cisco IP Telephone) ethernet-puhelimilla. Ne ovat tavallisen puhelimen näköisiä monipuolisia IP-puhelimia, jotka voidaan helposti kytkeä minne tahansa yrityksen lähiverkossa. Puhelimet eivät vaadi toimiakseen PC:n apua, mutta mikäli sellainen on käytettävissä, voidaan Microsoft NetMeeting:in (nykyään Windows Netmeeting) toimintoja (ohjelmien yhteiskäyttö, videokonferenssi yms.) hyödyntää yksinkertaisesti nappia painamalla. /7/, /8/, /11/

Muita vaihtoehtoja

Markkinoilla on monenlaisia ratkaisuja. Nokia tarjoaa selostetun kaltaisen IP-puhelimen (Nokia IPCourier) lisäksi mm. puhelinohjelman (Nokia my.way) ja tietokoneeseen kytketyn luurin (Nokia SerialSet) yhdistelmää, sekä laitetta, jonka avulla tavallinen puhelin voidaan liittää VoIP-verkkoon (Nokia IPShuttle) /8/. Esimerkiksi monikäyttöisestä IP-päätelaitteesta käy Alcatel Web Touch, jota voi puhumisen lisäksi käyttää vaikkapa webin selailuun ja sähköpostiliikenteeseen /3/.

Verkosta toiseen - gatewayt eli yhdyskäytävät

Ensimmäiset suuren mittakaavan IP-puhelinverkot on rakennettu käyttämällä IP-verkon ja PSTN-verkon (Public Switched Telephone Network, tavallinen puhelinverkko) yhdistäviä laitteita, gatewayta eli yhdyskäytäviä. Gatewayn tehtävä on siirtää puhe erilaisten verkkojen välillä, muuntamalla signaalit sellaisiksi, että ne voidaan välittää verkosta toiseen. Gateway huolehtii myös puheen pakkaamisesta, kaiun poistosta sekä viiveen hallinnasta. /4/, /5/, /6/, /8/, /10/, /11/

Pienen toimiston tyyppisissä tapauksissa gateway voi olla tarvittavilla lisäkorteilla ja ohjelmistolla varustettu mikrotietokone. Suurempi kapasiteetti saavutetaan VoIP-gatewayksi suunnitelluilla erillisillä verkkolaitteilla. Laite voi olla erikoistunut tähän yhteen tehtävään, tai VoIP-gatewayn toiminnallisuus voi olla lisätty johonkin toiseen verkon laitteeseen, esimerkiksi reitittimeen. Jälkimmäisellä toteutuksella on teknisenä etuna mm. parempi viiveen hallinta. Sitä voidaan myös pitää kustannustehokkaampana ratkaisuna. /6/

Esimerkki monipuolisesta, myös VoIP-yhdyskäytävän sisältävästä verkkolaitteesta on Cisco AS5300 Universal Access Server.

Puhelut hallintaan - gatekeeper eli portinvartija

Gatekeeper on VoIP-verkossa keskeinen elementti. Se on eräänlainen liikennepoliisi, jonka tehtäviin kuuluu mm. verkkoon liitettyjen VoIP-laitteiden hallinta, osoitteiden (numeroiden) muuntaminen VoIP- ja muiden verkkojen välillä, puheluiden yhdistäminen, sekä hälytys-, varattu- ja vapaana-toiminnoista huolehtiminen. /4/, /5/, /6/, /8/, /10/, /11/

Gatekeeper on tyypillisesti toteutettu mikrotietokoneessa pyörivänä ohjelmistona. Esimerkiksi Selsius-CallManager (nykyään Cisco CallManager) on vähintään Pentium-tasoisessa, Windows NT:llä ja verkkokortilla varustetussa PC:ssä toimiva hallintaohjelmisto. Ohjelmistopohjaisen toteutuksen etuna on mm. helppo päivitettävyys. /6/


Tekijät: Ulla-Maija Haapakangas, Arsi Heinonen, Kimmo Pitkäniemi

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 12.11.1999 08:50.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/33/laitteet.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]