TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Yksi ihmisen merkittävistä eroista eläimiin verrattuna on kehittynyt viestintäkyky. Äänen ja käsimerkkien lisäksi ihmiset ovat jo pitkään viestineet myös erilaisilla apuvälineillä - luolamaalauksiet, hieroglyfeistä ja intiaanien savumerkeistä lienevät tuttuja kaikille.

Savumerkkien ajoista viestiminen on edennyt valtavin harppauksin monen eri keksinnön siivittämänä. Paperin ja musteen keksiminen mahdollisti tekstin ja kuvan siirtämisen paikasta toiseen postimiehen toimiessa siirtotienä.

Sähkön keksiminen lisäsi viestintämahdollisuuksia, ja postimiehen korvikkeita onkin kehitetty lukuisia. Näistä ensimmäisenä Suomeen ehti 1796 optinen lennätin. Ruotsista Ahvenaanmaalle yltänyt linja ei tosin ollut rahvaalle tarkoitettu, vaan sitä käytettiin kiireellisten valtion viestien siirtämiseen. Teknisten rajoitusten vuoksi kyseessä oli todellinen lyhtviestipalvelu.

1855 Suomeen saapui sähkölennätin, jolla viestit kulkivat Samuel Morsen patentoiman järjestelmän mukaisesti. Verkkoa laajennettiin sitä mukaa kun varallisuus kasvoi, ja 1800-luvun lopulla verkko ulottui jo sisämaan kaupunkeihin ja Tornion kautta jopa ulkomaille, Ruotsiin.

Samoihin aikoihin keksittiin myös puhelin. Edistysaskel oli merkittävä, sillä morse-koodatun tekstin sijaan laitteella voitiin siirtää puhetta ehtana äänenä. Langaton puheyhteys saatiin aikaan ensimmäisen kerran vuonna 1900. Suomen itsenäistymisen myötä televerkkojen kehittäminen ja rakentaminen kiihtyi sotien kuitenkin hillitessä välillä vauhtia.

Matkapuhelimien aikakausi alkoi 1971, kun Posti- ja lennätinlaitoksen ARP-verkko avattiin. Kännyköitä saatiin kuitenkin odottaa yli kymmenen vuotta, sillä vasta NMT-verkon myötä puhelimesta saatiin kunnolla kannettava malli.

Vaikka morsetus ja optiset lennättimet olivat yhdenlaista lyhytviestintää, kännykkävetoiset tekstiviestit saatiin käyttöön vasta digitaalisen GSM-verkon myötä. Oltuaan kehityksen kärjessä koko televiestinnän historian ajan Suomi nappasi nimiinsä myös maailman ensimmäisen GSM-puhelun vuonna 1991. Nykyään maamme juhlii huipulla maailman matkapuhelinpitoisimpana valtiona: vuoden 1999 alussa maassamme oli 57 liittymää sataa asukasta kohti.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.