Palvelutyypit ja niiden vaatimukset
Palvelujen päätyypit käytön mukaan ovat interaktiiviset palvelut, kuten
- normaali puhe,
- videoneuvottelu,
- webbisurffailu
ja jakelutyyppiset palvelut, kuten
- audio-on-demand,
- video-on-demand,
- erilaiset tekstiviestityyppiset tiedotukset ja mainokset.
Internet-yhteys on varmasti UMTS-viestimen halutuin datapalvelu. Yleisen verkon lisäksi
yrityksiä kiinnostavat yhteydet omiin sisäisiin verkkoihin, Intranetteihin. Nämä käyttävät
samanlaista teknikkaa, vain palvelun käyttö on rajattu.
Langattoman järjestelmän erityiset teknisen haasteet ovat
- koodatun tiedon herkkyys,
- mediakomponenttien synkronointi ja
- eri verkkojen yhteistyö.
Pakattu data, kuten MPEG-videokuva, on hyvin herkkä bittivirheille. Peukalosääntönä on,
että mitä enemmän tietoa pakataan, sitä tärkeämmäksi yksittäiset bitit tulevat. Esimerkiksi häiriöllisellä siirtotiellä pakkaamaton normaali puhe voi olla vielä ymmärrettävissä, vaikka videokuva on täysin sotkeentunut.
Multimediasovelluksissa on eri mediat kyettävä synkronoimaan keskenään. Tyypillinen
synkronointivirhe on dupatuista elokuvista tuttu huulien liikkeen ja puheen yhteensopimattomuus.
Eri mediakomponentit voidaan pakata samaan tietovirtaan, esimerkiksi MPEG-standardin mukaan.
Langattomassa viestinnässä nämä halutaan yleensä pitää erillään, jolloin yhteyden heiketessä
voidaan esimerkiksi kuvapuhelusta jättää kuva päivittämättä, mutta keskustelua voidaan jatkaa
ilman häiriötä.
Kiinteiden verkkojen kehitys ohjaa multimediapalveluja ja siksi tarvitaan saumatonta
yhteistyötä erilaisten kiinteiden ja langattomien verkkojen välille. Verkon sisällä
tarvitaan myös kehittynyttä yhteistyötä eri solujen välillä. Kuuluvuusalueelta toiselle siirtyminen
on kyettävä tekemään erikseen yksittäisille tietovirroille, joilla on erilaiset siirtonopeus-,
virhesuhde- ja viivevaatimukset.
Palvelujen toteutus UMTS:ssa
UMTS-järjestelmässä tarjolla olevat palvelut riippuvat käytettävästä radiotiestä.
Sisätiloissa ja ulkona lyhyillä etisyyksillä saavutetaan suurempi siirtonopeus
kuin maaseudulla tai satelliittiyhteyden päässä syrjäseuduilla. 2Mbit/s kaistanleveydestä
ei siis kesämökillä päässe nauttimaan.
ETSI on kehittänyt UMTS:ia GSM:stä eroavalla tavalla. Palvelujen kannalta tärkein
ero on, että verkko-operaattori ja palveluntarjoaja ovat erotettu toisistaan.
Jos vastaavaa kuvittelisi GSM-puolella, se tarkottaisi, että voisit esimerkiksi
pitää Radiolinjaa verkko-operaattorina eli puhelun välittäjänä ja
hyödyntää Radiolinjan kuuluvuusaluetta sekä tilata Soneralta pelkän SIM-kortin ja vastaajapalvelun.
Toisin sanoen kuljetusyhteys ja palvelun toteutus
voivat olla eri operaattoreilta. Tämä edistää kilpailua.
Verkko-operaattorin tehtävä on tarjota erilaisia yhteyksiä, kuten bittipohjaisia,
pakettivälitteisiä, kytkennnällisiä. Näiden päälle palveluntarjoaja rakentaa
omat palvelunsa. Tilaaja voi käyttää useiden eri palveluntarjoajien palveluja.
Teknisesti tämä aiheuttaa yhteensopivuusongelmia eri rajapintojen välille.
Myös laskutuksesta uhkaa tulla monimutkaisempi.
[