TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Tulevaisuus


Etusivu

Tekniikka

Käyttötarkoitus  

Edut ja haitat

Tulevaisuus

Haastattelu

 

Tekijät:

Tuomas Kivinen

Terhi Salmisto

Liisi Airo

 

Tällä hetkellä rajoittavin tekijä videoneuvotteluissa on tekniikka ja sen vaikea hallittavuus. Tulevaisuudessa nopeammat yhteydet varmistavat kuvan ja äänen saapumisen reaaliajassa ilman häiriöitä. Tällöin videoneuvotteluiden käyttömukavuus paranee ja kiinnostus niihin kasvaa. Videoneuvottelulaitteistot ja niiden käyttö yleistyy ensi vuosikymmenenä oletettavasti suuressa määrin. Onpa jopa ennustettu, että siitä tulee vähitellen yhtä tavanomainen yhteydenpitoväline kuin faksista. Ennen videoneuvottelulaitteiston hankkimista minkä tahansa työn tukemiseksi tulisi organisaation sisällä kuitenkin selvittää, onko organisaation työtavoissa ongelmakohtia tai muutostarpeita ja olisiko uudesta tekniikasta hyötyä niiden ratkaisemisessa. Tässä vaiheessa on tärkeää kuunnella työntekijöiden mielipiteitä. Lisäksi olisi selvitettävä se työ tai työvaihe, johon videoneuvottelu soveltuisi. Vasta kun edellä mainitut seikat on selvitetty, voidaan alkaa miettiä, minkälainen laiteratkaisu olisi paras juuri kyseessä olevan organisaation toimintaan.

Videoneuvottelu tekniikkaa ja laitteistoja toimittaa tällä hetkellä lukuisia eri toimittajia ja valitettavasti laitteistot eivät läheskään aina tue toisiaan. Paljon riippuu siitä, miten toimiviksi ja luotettaviksi saadaan käytettävät laitteistot. Yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista on kolmannen matkapuhelinverkon (UMTS) yleistyminen. Nk. kuvapuhelinkännyköiden yleistyminen tuo kuvapuhelimen suuren käyttäjämassa ulottuville, mikäli kuvapuhelimen mahdollinen tulo PC:n vakiovarusteeksi ei sitä tee.

Yksi suuri kysymys tulevaisuuden suhteen on se muodostuuko digitalisoidusta ISDN -verkosta vai TCP/IP protokollaa hyödyntävästä lähiverkosta tärkein väylä videoneuvotteluille. ISDN on toiminut tähän asti tärkeimpänä ja toimivimpana siirtotienä ja H.320 standardi on vakiinnuttanut asemansa. Myös Internet käyttää TCP/IP -protokollaa, joten tältä osin H.323-standardin mukainen videoneuvottelu sopii myös Internetiin. Toinen asia on se, miten hyvin Internet sopii tällä hetkellä videoneuvotteluun. Internet on tällä hetkellä hyvin kuormitettu ja datayhteydet eivät toimi kunnolla. Videoneuvottelujen painopiste on kuitenkin vähitellen siirtymässä ISDN:stä IP-verkkoihin. Niinpä jatkossa dataverkkojen videoneuvottelulaadulta voidaan odottaa enemmän. Esim. suuremman kaistan ansiosta ei videokuvaa tarvitse pakata niin paljon kuin esim. ISDN:n 128 kbit/s kaistalla.

Yrityksiin tietoa tulee usein uusien työntekijöiden mukana. Vastavalmistuneet opiskelijat ovat käyttäneet videoneuvottelulaitteistoja kouluissa ja kertovat kokemuksistaan muille työntekijöille. Myös koulutuksen lisääntyminen antaa valmiuksia ja uskallusta hankkia yrityksiin videoneuvottelulaitteistoja.