Edut ja haitat

Etusivu

Tekniikka

Käyttötarkoitus  

Edut ja haitat

Tulevaisuus

Haastattelu

Tekijät:

Tuomas Kivinen

Terhi Salmisto

Liisi Airo

EDUT

Tiedonkulun paraneminen

Videoneuvottelun etuina voidaan pitää myös parempaa tiedonkulkua sekä entistä nopeampia ja tehokkaampia palavereja. Kokemusten mukaan videoneuvotteluihin tullaan yleensä paremmin valmistautuneena kuin tavallisiin kokouksiin ja niissä pystytään yleensä paremmin keskittymään varsinaiseen kokousasiaan. Videoneuvottelun mahdollistamat havainollistamismenetelmät helpottavat tiedon välittämistä ja vähentävät väärinymmärryksiä, jotka ovat mahdollisia ilman näköyhteyden syntymistä. Mm. Piirrosten ja dokumenttien selailu on mahdollista videoneuvottelun aikana. Myös dokumenttikameran kuvien välittäminen, esineiden ja laitteiden näyttö, videonauhojen katselu, still-kuvien katselu, fläppitaulun näyttö, rafiikkakuvien näyttö ja niiden päälle piirtäminen, jne. ovat mahdollisia neuvottelun aikana. Tilaisuuden nauhoitus luo muillekin mahdollisuuden hyötyä neuvottelusta.

Uusien kommunikointimahdollisuuksien syntyminen

Videoneuvottelu mahdollistaa etäisyyksistä riippumattomat spontaanit visuaaliset kontaktit. Vaikka sen väityksellä käytävää neuvottelua ei voikaan verrata kasvoikkain olemiseen , tuo se kuitenkin osapuolet lähemmäs toisiaan kuin esim. puhelinneuvottelut tai sähköpostitse tapahtuva yhteydenpito.

Ajan ja rahan säästö

Videoneuvottelua ei yleensä nähdä matkustamisen vaihtoehtona, mutta sillä voidaan silti saavuttaa merkittäviä säästöjä korvattaessa tarpeetonta matkustamista. Ajan ja vaivan säästö on siis huomattava. Matkustamisen lisäksi itse kokoukset lyhenevät, koska videoneuvottelu vaatii parempaa kokouskuria. Matkustuksen vähetessä, voidaan sillä katsoa olevan myös ympäristöllisiä vaikutuksia pitkällä ajantähtäimellä. Liikeenteen vähetessä myös saasteet vähenevät. Tämä tosin edellyttää huimaa kasvua videoneuvotteluiden suosiossa. Ajan säästön lisäksi videonoevottelut ovat rahallisesti merkittävä säästömahdollisuus. Vaikka laitteet ovatkin vielä suhteellisen kalliita, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin, jos vaihtoehtona on  matkustaminen esim. toiselle puolelle maapalloa tai vaikkapa Suomea.

Alueellinen tasa-arvo

Videoneuvottelulaitteistot mahdollistavat myös maailmanlaajuisen tai paikallisen monipisteneuvottelun. Tämä tarkoittaa, että kolme tai useampi osapuoli voi ottaa osaa videoneuvotteluun. Näin saadaan esim. maantieteellisesti kauempana olevat työntekijät paremmin mukaan yrityksen päätöksentekoon. Videoneuvottelu on myös välttämätön etäopiskeluväline. Sen avulla annetaan mahdollisuus niille, joiden koulumatka harvaan asutuilla seuduilla, kuten Lapissa, kasvaa yli mahdollisten etäisyyksien, sekä monipuolistetaan pienten, syrjäisten koulujen oppilaiden opiskelumahdollisuuksia. Alueellisen tasa-arvon parantamiseksi videoneuvottelulaitteistoita käytetään hyödyksi mm. lääketieteessä. Laitteistojen avulla pystytään lisämään erikoissairaanhoidon saatavuutta syrjäisemmillä alueilla. Tästä on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia varsinkin Pohjois-Suomessa.

Sosiaaliset edut

Kontakti esim. ulkomailla oleviin läheisiin ja kaukana asuviin vanhuksiin on kokonaisvaltaisempi kuin puhelimen välityksellä.

HAITAT

Laitteistojen yhteensopimattomuus

Periaatteessa kaikki alan standardien mukaiset laitteet ovat keskenään yhteensopivia. Käyttäjien kokemukset ovat kuitenkin selkeästi sen suuntaisia, että erimerkkiset laitteistot eivät aina toimi keskenään. Tämä on yksi merkittävimmistä syistä sille, ettei videoneuvotteluiden käyttö yleisty. Internetin välitykselläkin voi käydä videoneuvotteluja, mutta ainakin toistaiseksi äänen ja kuvan laatu ovat vaatimattomia.

Käyttökustannukset

Laitteistot maksavat itsensä nopeasti takaisin, jos niillä säästetään esim. huomattavasti matkakustannuksia. Tämä on tullut selkeästi esille yritysmaailmassa, jossa johtohenkilöstö on säästänyt parhaimmillaan vuodessa kymmeniä tuhansia matkakuluissa. Useimmiten huonon taloudellisen tilanteen johdosta ei monissa yrityksissä ole varaa hankkia ko. laitteita, sillä parhaimmillaan välttävätkin videoneuvottelu -laitteet maksavat 200 000 mk. Kuvapuhelimia toki saa alle 10 000 mk:n. Laitteistojen hinta ja käyttökustannukset ovat siis ainakin vielä jossain määrin hankintaeste. Videoneuvottelun hinta riippuu käytettävästä siirtotavasta ja teleoperaattorista. Yleisin käytäntö on yhden ISDN-liittymän yhteys, mikä esim. Finnet-yhtiöiden palveluja  käytettäessä maksaa kaksi kertaa tavallisen puhelun verran. Käytettäessä useampia ISDN- liittymiä kustannukset kasvavat vastaavasti. Lähiverkon sisällä videoneuvottelut ovat maksuttomia.

Tietoliikenneverkkojen hitaus

Yleisin videoneuvotteluissa käytetty siirtotie on ISDN, mutta sovelluksia on tarjolla niin perinteiseen analogiseen puhelinverkkoon, lähiverkkoihin kuin ATM:äänkin. Kolmen kaistan ISDN-yhteys takaa hyvän kuvan laadun lisäksi myös Internet yhteyttä paremman tietosuojan. Silti käyttäjäkunta on yhä tyytymätön tietoliikenneverkkojen nopeuteen.

Käyttö

Videoneuvottelulaitteiden käyttö vaati osapuolilta myös uudenlaista käyttäytymistä. Ensi vaiheessa osapuolten tulee voittaa "kuvaruudusta näkemisen pelkonsa", eli tottua puhumaan kuvaruudulle. Toisaalta neuvottelu on myös herkkä ulkoisille häiriötekijöille, joten esim. monipisteneuvotteluissa tulee esille kokouskäyttäytyminen. Taustalta kuuluva hälinä voi vaikeuttaa huomattavasti viestin perille menoa. Myös laitteiden käyttömahdollisuudet ovat kohtuullisen pienet. Vaikka videoneuvottelulaitteen olisivatkin monesti käyttökelpoinen yhteydenpitoväline, haittana on käyttäjien vähyys.