TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Opetus
[Etusivu] [Historia] [Palvelut ja Suomi] [Rakenne] [Tulevaisuus] [Työryhmä]
Älyverkon rakenne
Älyverkojen rakenteen perusideana on pitää palveluiden ns. älykkyys erillään varsinaisesta puhelun kytkennästä. Tämä helpottaa älyverkon rakentamista jo olemassa olevan paikallispuhelin verkon päälle. Älyverkko voidaan toiminnallisesti jakaa kolmeen osaan: kynkentä (SSP), ohjaus (SCP) ja hallinta (SMS). Edellisistä kaksi viimeistä mielletään yleensä varsinaiseksi Älyverkoksi. Kytkentä on vain välittävä osa puhelinverkon ja älyverkkopalveluiden välillä.
Seuraavassa lyhyesti selvitetty verkko elementtien toiminta.
Kuva 1: Älyverkon rakenne
Verkkoelementit
- SSP (Service Switching Point)
SSP toimii älyverkkopalveluiden kytkimenä. Se havaitsee tilaajalta tulevan puhelun älyverkkopalvelun vaatimaksi puheluksi. Käytännössä puhelinverkko (PSTN) kytkee määrätyihin puhelin numeroihin soitetut puhelut SSP:hen. SSP pyytää SCP:ltä ohjaus tiedot puhelun kytkemiseksi tai käsittelemiseksi eteenpäin. SSP ei siis sinäällään sisällä mitään älykkyyttä. Lisäksi SSP hallitsee erilaisia älyverkontoimintaan liittyviä laitteita (IP).
- SCP (Service Control Point)
SCP hallitsee koko älyverkkopalvelun ohjauksen. Lisäksi se sisältää älyverkkopalvelun tilaajien tietoja. Nämä ovat tallennettuna erilliseen tietokantaan. SCP voidaan siis mieltää koko älyverkon aivoina. Tarvittaessa se käyttää SDP:n lisätietokantaa, ohjaa SSP käyttämään erilaisia IP:tä ja kerää tilastoja ja laskutustietoja palvelun hallinnalle (SMS).
SSP laukausee havaitessaan älyverkkopuhelun SCP:llä palveluohjausskriptin. Scriptit koostuvat SIB:eistä (Service Independed Block), joiden ominaisuudet on määritelty erilaisilla ITU:n ominaisuus sarjoilla (esim. CS1). Palvelu skriptit voidaan mieltään yksinkertaisina vuokaavioina, joiden lohkoina on SIB:t. Yksittäinen SIB aktivoituessaan palvelun suorituksen aikana määrittää varsinaisesti palvelussa tapahtuvat toiminnallisuudet. Lisäksi se määrittää seuraavan aktivoitavan SIB:in.
Edellä mainitut palvelun ohjausskriptit ovat siis suunnittelijan ja toiminnallisuuden kannalta älyverkon älykkyys. On tietysti itsestään selvää, että näiden skriptien hallintaan ja tilaajatietojen hallintaan tarvitaan paljon muutakin.
- SDP (Service Data Point)
SDP toimii älyverkkopalvelun tilaajien tietojen tietokantana. SDP:n käyttö älyverkkopalveluiden toteutuksessa on kuitenkin harvinaista. SDP on on fyysisesti erillinen verkko elementti ja siten erittäin kallis. Toisaalta määrätyt palvelut tai suuri tilaaja määrä vaati niin suurta tietokantaa, ettei SCP:n oma tietokanta ole riittävä.
- SMS (Service Management System)
SMS on verkon hallinta järjestelmä. Siitä voidaan erottaa kaksi osaa: SME (Service Management Environment) ja SCE (Service Creation Environment). SME:n kautta hallitaan siis SDP:tä ja SCP:tä. Käytönnössä tämä hallinta on palveluskriptien päivittämistä SCP:hen, palvelun toiminnan ohjausta SCP:llä, tilaaja tietojen päivittämistä SCP ja SDP:hen, tilastojen ja laskutustietojen keräämistä SCP:ltä.
SCE on tarkoitettu palveluiden suunnitelemiseen. Tämä tarkoittaa palveluskriptien suunnittelua ja perustestaamista. Kohdassa SCP on tarkemmin selitetty skriptien ominaisuuksia.
Lisäksi palvelun tilaaja tietoja pitää pystyä hallitsemaan helposti. Tätä varten SMS:stä löytyy erilaisia ohjelmallisia rajapintoja, joiden yli esimerkiksi webbi sivulta voidaan ohjata tilaaja tietoja tai palvelua SCP:llä.
- IP (Intelligent Peripheral)
IP:t ovat lisälaitteita jotka on yleensä kytketty lähelle SSP:tä. SSP ohjaa IP:tä SCP:n ohjauksen mukaisesti. IP:t toimivat älyverkkopalvelun ja palvelun käyttäjän välikappaileena. IP voi olla esimerkiksi puheviestien toistaja, DTMF signaalien vastaanottaja tai puheviestien tallennin. Palveluita käytettäessä itseasiassa IP:den tarjoamat toiminteet ovat ainoa mikä näkyy palvelun käyttäjälle.
- PSTN (Public Switched Telephone Network)
PSTN ei siis kuulu älyverkkoon. PSTN on esimerkiksi HPY:n paikallispuhelin verkko. PSTN:ään on liitettynä varsinaiset puhelin liittymien tilaajat, joilla on mahdollisuus käyttää älyverkon tarjoamia palveluita.
Älyverkon signalointi on hoidettu ITU:n yhteiskanavasignalointijärjestelmää (SS7). Tätä signalointijärjestelmää käytetään SCP:n, SDP:n ja SSP:n välillä. Palvelun hallintajärjestelmä (SMS) käyttää yhteytenä älyverkon solmuihin pakettiverkko X.25. Kyseinen pakettipohjainen verkko on yleinen puhelinkeskusten hallinta järjestelmien verkko ratkaisuna.
Yllä on selvennetty älyverkon yleistä rakenne siinä mielessä miten se on standardoitu rakentuvan. Verkkoelementtien varsinainen toteutus puhelinkeskuksissa vaihtelee tietenkin valmistajasta ja tarpeesta riippuen. Välttämättä verkkoelementit eivät vaadi erillistä fyysistä toteutusta. Monille verkko elementeille saatta riittää pelkkä ohjelmisto toteutus vanhan digitaalisen keskuksen päälle. On olemassa myös toteutus jossa SSP ja SCP ovat yhdistetty ohjelmallisesti SSCP:ksi (Service Switching and Control Point).
Lähdeluettelo
- Understanding Telecommunications, Ericsson Telecom, Telia ja Studentlitteratur, Lund, 1997
- Student text, Mobile IN overview, Ericsson Radio Systems AB, 1998
- Intelligent Network Services 1, Service Overview, Ericsson Systems Expertise Limited, 1996, Dublin
Teemu Halkosaari
viimeinen päivitys 12.11.1999
Teemu Halkosaari
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan
laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla
vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 12.11.1999 10:48.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/50/rakenne.shtml
[ TKK
> Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
> Tietoverkkolaboratorio
> Opetus
]
|