TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

[Etusivu] [Historia] [Palvelut ja Suomi] [Rakenne] [Tulevaisuus] [Työryhmä]

Älyverkkopalvelut ja Suomen markkinoiden tarjonta

Älyverkkopalvelut ovat yleistyneet huimaa vauhtia ja ne ovat kaikkien puhelinkäyttäjien ulottuvilla. Ensimmäisenä älyverkkopalveluna voidaan pitää Yhdysvalloissa kehitettyä Freephone 800-palvelua, joka tunnettiin Suomessa nimellä 9800-LÄHILINJA. Vuonna 1992 ITU-T julkaisi ensimmäisen älyverkkostandardin Capability Set 1 eli CS-1. Tämän jälkeen on tullut lukuisia uusia älyverkkopalveluja ja standardointikin on kehittynyt samalla. [1] [2]

Nykyään älyverkkopalvelut ryhmitellään niiden sisältämien ominaisuuksien perusteella neljään ryhmään: [3]

Seuraavassa hieman eri palveluryhmien ominaisuuksia.

Joustavaan laskutukseen perustuvat palvelut

Joustavaan laskutukseen perustuvat palvelut ovat joko ilmaispuhelu- tai lisämaksullisia palveluita. Puhelun reititys voi riippua myös viikonpäivästä tai kellonajasta. Laskutus ohjataan palvelun määrittämään paikkaan joko A- tai B-tilaajalle tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Maksu voidaan hoitaa myös etukäteen tai erilliseltä tunnuskohtaiselta tililtä. [3]

Ilmaispalvelut ovat numeroita, joihin voi soittaa kaikkialta maasta ilmaiseksi. Puhelun vastaanottaja maksaa puhelusta normaalin paikallis- tai kaukopuhelumaksun. Ilmaisnumerot ovat yleensä yritysten tilaus- tai asiakaspalvelunumeroita. Ulkomailta soitettaessa soittaja maksaa ulkomaantaksan. Matkapuhelimista soittaminen on ilmaista, jolloin palvelun tarjoaja maksaa puhelun. Suomessa useimmat ilmaisnumerot ovat 0800-alkuisia. Ilmaisista yritysneuvontanumeroista voidaan ottaa esimerkkinä Leonian Suoralinja-palvelun numero 0800-2580.

Lisämaksullisia hyötypalveluja ovat erilaiset yleishyödylliset palvelut, infopalvelut ja muut valtakunnalliset palvelut. Näistä voidaan mainita esimerkiksi liikennelaitosten aikatauluneuvonnat ja tietorekisteripalvelut. Tarjolla on myös lääkärien, lakimiesten ja tapahtumien tiedotuspuhelimia. Valtakunnallisiin palveluihin kuuluu esimerkiksi puhelinkioskien sisäänsoitto. Tällä hetkellä on satoja kioskeja joihin voi soittaa. [4]

Viihdepalvelut ovat tyypillisesti muita palvelunumeroja kalliimpia. Numerot tarjoavat horoskooppeja, ennustuksia, musiikkia ja aikuisviihdettä. Monissa numeroissa on nykyään myös aikaleikkuri, joka katkaisee kalliit puhelut 20 minuutin kuluttua. Viihdepalvelut tunnistaa yleensä 0700-alusta.

Tilipuhelupalvelut sisältävät useita palvelutyyppejä, joissa sovelletaan joustavaa laskutusta eri tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset kotisoittopalvelut. Sonera tarjoaa myös palvelua, jossa asiakas suorittaa maksun etukäteen operaattorille. Laskutus tapahtuu operaattorin määrittelemältä tunnuslukukohtaiselta tililtä. Saldon pieneneminen johonkin tiettyyn alarajaan voidaan ilmaista esimerkiksi puhelunaikaisella äänimerkillä. [3] [5]

Tavoitettavuuteen perustuvat palvelut

Nämä palvelut sisältävät asiakkaalle henkilökohtaisen numeron, johon tulevat puhelut voidaan ohjata joko asiakkaan kulloinkin määrittelemään päätelaitteeseen, etukäteen määriteltyyn liittymänumeroketjuun tai puhepostiin.

Tavoitettavuusnumero-palvelussa asiakkaalle annettavalle tavoitettavuusnumerolle määritellään liittymänumeroketju. Puhelu yhdistetään asiakkaan määräämässä järjestyksessä vuorotellen näihin numeroihin. Viimeisenä ketjussa voi olla vastaaja, jonne soittaja voi jättää viestin. Samantapainen palvelu on esimerkiksi kotipuhelimeen saatava Viivesiirtopalvelu, joka siirtää asiakkaan lankaliittymään tullen puhelun viiveen jälkeen matkapuhelimeen. Tämä kuuluu esimerkiksi HPY:n tarjoamaan maksulliseen Pluslinja-palveluun. Yksinkertaisimmat soitonsiirrot ovat kuitenkin maksuttomia. [4] [6]

UPT on kehitteillä oleva maailmanlaajuinen älyverkkotekniikkaa hyödyntävä palvelu, jossa asiakkaan henkilökohtaiseen numeroon soitetut puhelut reitittyvät tilaajan kulloinkin määrittämään verkkoon ja päätelaitteeseen. Päätelaite voi olla mikä tahansa telepäätelaite matkapuhelimesta faksiin tai vaikkapa puhe- ja datayhteyksin varustettu tietokone, jolloin ns. videokonferenssikin on mahdollinen. [3]

Euroboxi on Radiolinja tarjoama palvelu GSM-puhelinten käyttäjille. Se on puhepostilaatikko, johon voi jättää viestin GSM-puhelimen haltijalle. Myös tässä palvelussa tarvitaan älyverkkotekniikkaa siksi, että puhepostikoneita ei voi muuten yhdistää loogisesti yhdeksi koneeksi. [4]

Massapuhelupalvelut

Massapuhelupalveluihin kuuluvat erilaiset äänestys- ja tilauspalvelut. Älyverkon suuri tietokanta- ja ohjauskapasiteetti mahdollistaa suurelle soittaja joukolle soveltuvat palvelut. Älyverkon äänestyspalveluja voidaan käyttää joko massaäänestyksiin valtakunnallisesti tai pienempimuotoisiin äänestyksiin valtakunnallisesti tai paikallisesti Äänestykset voivat olla luonteeltaan kaksi vaihtoehtoa sisältäviä (kyllä/ei), äänestä paras tai tietokilpailurivi -tyyppisiä. Äänestyksiä varten varataan tarvittava määrä erilaisia numeroita, joihin soittaminen on usein lisämaksullista. Missään numerokombinaatiossa ei kuitenkaan saa esiintyä numerosarjoja 112, 10022, 022, 100, 12, 11, 00. Tällä estetään hätänumeroihin vahingossa soittaminen. [4]

Käyttäjäryhmäkohtaiset palvelut

Älyverkkojen avulla voidaan muodostaa käyttäjäryhmiä. VPN (Virtual Private Network) -palvelujen tarkoituksena on ryhmittää yksittäiset tilaajat siten, että tilaajalle verkko näyttää yksityiseltä vaihteelta. Käyttäjät eripulilla maata voivat käyttää vaihteelle ominaisia palveluja kuten alanumeroita, ohivalintaa, puhelunsiirtoa ja välikyselyä.

HPY tarjoaa erilasia yrityksille tarkoitettuja Diana-palveluita, joihin voidaan nykyään yhdistää myös yrityksen matkapuhelimet osaksi yrityksen vaihdeverkkoa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös erilaisia reititys-, puheposti ja vastauspalveluja. Diana-palvelut saadaan nopeasti käyttöön, eivätkä ne vaadi investointeja. Palvelut sopivat kaikenkokoisiin yrityksiin. [6]

Muita palveluja

Edellä esitettyjen palvelujen lisäksi markkinoilta löytyy monia muitakin samantapaisia ominaisuuksia sisältäviä palveluita. Esimerkiksi yrityksille on tarjolla monia älyverkkopalveluja, jotka tehostavat yrityksen toimintaa.

Yrityslinja on yksi HPY:n tarjoamista palveluista, joka mahdollistaa usealla paikkakunnalla toimivalle yritykselle yhden maankattavan numeron. Palvelu sisältää myös erilaisia ohjaustoimenpiteitä kuten aikaohjaus ja ruuhkaohjaus. [4] [6]

Monet operaattorit tarjoavat myös Etätyö-palveluita, jotka tarjoavat mahdollisuuden olla yhteydessä yrityksen lähiverkkoon kotoa käsin. Palveluissa käytetään joko numerontunnistusta tai erillistä tunnuslukua. Yhteys voi tapahtua puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Etätyöpuhelu on soittajalle joko ilmainen tai paikallispuhelun hintainen. [3]

Kauppiaspuhelu-palvelu on tarkoitettu yritysten telemarkkinointiryhmien lyhyisiin, usein toistuviin puheluihin asiakkaille. Tyypillisesti puhelinnumerot asiakasyrityksiin haetaan tietokannasta ja tietokone hoitaa yhteydenmuodostamisen. Puhelujen veloitus tapahtuu jälkikäteen laskentatietueiden perusteella. [4]

Lähdeluettelo

  1. Matero, K. Älyverkkoarkkitehtuurien kehitys kohti standardoituja toteutuksia, diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, 1992
  2. Nuutinen, M. Älyverkot, harjoitustyö, Teknillinen korkeakoulu, 1998
    http://www.tcm.hut.fi/Studies/Tik-110.300/1998/Newtech/alyverkot_1.html
  3. Seminaariesitelmä, Teknillinen korkeakoulu, 1996
    http://www.tct.hut.fi/opetus/s38116/1996/esitelmat/39435m/
  4. Jauhiainen, R. Älyverkkopalveluliikenteen periaatteet Finnet-yhtiöiden verkossa, diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, 1995
  5. Soneran palveluita
    http://www.sonera.fi
  6. HPY:n palveluita
    http://www.hpy.fi

Janne Gerdt


viimeinen päivitys 11.11.1999
Teemu Halkosaari

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 12.11.1999 11:09.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/50/palvelut.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]