TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


S-38.118 Teletekniikan perusteet
Harjoitustyö, syksy 1999
Ryhmä 12




 Etusivu
 Yleistä tekniikasta
  Voice over IP
  Standardointi
  IP-puhelimen etuja ja haittoja
  Palvelutekniikoita
 Esimerkkejä palveluista
  Internetpuhelu lankapuhelimesta
  Puheyhteys tietokoneiden välillä
  Soneran äänichat
 Kaupallisia pohdintoja
 Hintavertailu
 Sanasto


Yleistä

Voice over IP

Nykyään meillä on monia huokutuksia, kun liikumme Internetissä ja katselemme erilaisten yritysten sivuja. Kaikki tämä tapahtuu jo meidän kaikkien tuntemalla IP (Internet Protocol) -teknologialla. Internetistä löytyy monenlaisia palveluita, jotka on toteutettu IP :n avulla. Voimme keskustella muiden ihmisten kanssa erilaisilla keskusteluareenoilla esim. suuren suosion saaneella Kiss FM Chatissa, pelata erilaisia pelejä suurella joukolla, lukea uutisia porttaaleilta, kuunnella kaukaisia radioasemia jne.

Viimeisen puolen vuoden aikana Internetiin on suurella innolla siirretty myös perinteistä puhelinliikennettä. Tämä on aivan luonnollista kun otetaan huomion puhelinkeskustelun luonne, missä useimmiten ainakin toinen osapuoli on hiljaa kun toinen puhuu. Kuitenkin molemmille osapuolille ollaan varattu kiinteä kaistanleveys koko puhelun ajaksi. Tämä nähdään yhtenä etuna siirryttäessä IP -pohjaiseen puheensiirtoon eli VoIP:hen (VoIP). Välitettäessä puhelu VoIP:llä on mahdollista vähentää siirrettävän datan määrää yksinkertaisesti siten, että paketteja ei lähetetä, jos keskustelija on hiljaa.



Kuva 1. VoIP:n avulla on mahdollista tehostaa verkon käyttöä, koska kaistaa käytetään vain silloin kun se on tarpeen.

Standardointi

Informaatioteknologian kehitys on mahdollistanut yhä monimutkaisempien sovellusten toteuttamisen käyttäen hyväksi VoIP:tä. Tämä on kuitenkin vaatinut sen, että alalle on saatu sovittua säännöt, joiden mukaan pelataan.

VoIP on standardoitu ITU-T:n standardilla H.323 [1]. Standardi määrittelee neljä erilaista verkkoon kytkettävää järjestelmää: päätelaite (terminal), yhdyskäytävä dataverkon ja puhelinverkon välillä (gateway), portinvartija (gatekeeper) ja monipisteneuvottelun hallintayksikkö MCU (Multipoint control unit). Portinvartijan tehtävänä on kertoa kohteen IP -osoite tai puhelinnumeroa lähinnä olevan yhdyskäytävän osoite.

Hieman ITU-T standardin H.323 jälkeen kansainvälinen Internet Engineering Task Force (IETF) julkaisi oman ehdotelmansa standardiksi äänen ja multimediapalveluiden toteuttamiseksi Internetissä. Tosin tämä Session Initiation Protocol (SIP) standardi on vieläkin hieman keskeneräinen [2].

IP-puhelimen etuja ja haittoja

IP -pohjaisella puhelinjärjestelmällä saavutetaan myös taloudellisia etuja. Yrityksissä voidaan yhdistää puhelin- ja dataverkko ja näin yksinkertaistaa verkkojen rakennetta. Enää ei tarvitse vetää jokaiselle työpisteelle kahta johtoa ja asentaa kahta erilaista pistoketta, vaan voidaan käyttää puhtaasti dataverkkojen kaapeleita ja liittimiä. Myös ylläpidossa saavutetaan säästöjä, koska enää ei tarvita kahta eri aloihin erikoistunutta porukkaa. Haittoina voidaan mainita verkon herkkyys erilaisille toimintahäiriöille, palvelun laaduttomuus jne.

Palvelutekniikoita

Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä siitä, millaisia palveluita voidaan VoIP -standardin avulla voidaan toteuttaa. Kuvassa 2 asiakas on yhteydessä Internetiin. Hän löytää hakemansa tuotteen ja päättää tilata sen. Asiakkaan tietokoneelta lähetetään pyynnön (1.) e-commerce palvelimelle. Palvelin vastaa asiakkaalle (2.), palvelimen vastaus käynnistää puhelinsovelluksen asiakkaan koneessa ja puhelu muodostetaan asiamiehelle (4.). Asiamies saa tiedon tulevasta puhelusta ja näkee päätteellään asiakkaan nimen ja yhteystiedot (5.), jos kyseessä on yrityksen vanha asiakas. Samalla on mahdollista esittää, mitä asiakas on viimeksi tilannut ja millaisista tuotteista hän on kiinnostunut. Asiamies ottaa tilauksen vastaan ja syöttää tiedot tilaustietokantaan (6.).



Kuva 2. Esimerkki puhelun muodostuksesta www-sivulla olevan linkin kautta [3].

Seuraavassa kuvassa tilanne on lähes sama. Asiakas tutkailee yrityksen Internet-sivuja WAP-päätelaitteen avulla ja huomaa kiinnostavan tarjouksen. Yhteys e-commerce-palvelimelle luodaan kuten edellisessä tapauksessa (kohdat 1. ja 2.), mutta tässä tapauksessa puhelu muodostetaan suoraan GSM-puheluna yrityksen Call Centeriin (3.).



Kuva 3. Esimerkki Internetpalvelusta, jota käytetään WAP-päätelaitteella [3].

Call Center on yrityksen palvelukeskus, jossa asiakaspalvelijoilla on käytössään VoIP -pohjainen puhelinvaihde. Normaalin puhedatan lisäksi asiakaspalveluhenkilöstölle toimitetaan tietoja esim asiakkaan varastotilanteesta hänen soittaessaan.


Tekijä:Mika Laurell

Lähdeluettelo:
[1] Yletyinen Tomi, 1998, Näkyvä muutos vietinnässä, INTERNET, Nro 4B, s. 86-91
[2] Beijar Nicklas, 1998, Signaling Protocols for Internet Telephony, s. 6
[3] Siemens Osakeyhtiön esitelmä Telecommunication Forumissa 27.10.1999


Edellinen    Seuraava    Sivun alkuun    Etusivulle  


Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 15.11.1999 16:25.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/12/voip.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]