Optinen tiedonsiirto Suomessa

Pääsivu
Alkuajat
Keskiaika
Nykyaika
Suomi
Yhteenveto

Tästä sivusta vastaavat:

Toni Mäki tmaki@cc.hut.fi

Sami Tähtinen stahtine@cc.hut.fi

Henri Ståhl hstahl@cc.hut.fi

Suomi ei ole ollut erillinen saareke pahassa maailmassa. Myös täällä on harrasteltu optista tiedonsiirtoa sen jaloimmissa muodoissa, alkaen yksinkertaisista merkkitulista

Tieto mereltä saapuvasta vihollisesta siirrettiin sisämaahan merkkitulien avulla. Rannikolla päivystävä vartija sytytti varoitustulen aluksen huomatessaan. Seuraavalla päivystyspaikalla huomattiin tulen syttyminen ja sytytettiin tuli omaan pesään. Näin varoitus välittyi eteenpäin.
Eräs reitti varoituksen siirtymiselle sisämaahan oli Vartiokylä (Helsinki) - Raala (Järvenpää) - Herajoki (Riihimäki) - Hakoinen (Janakkala) - Aulanko (Hämeenlinna) - Tenhola - Rapola (Valkeakoski). Mainittakoon, että Helsingin Roihuvuoren kaupunginosa on nimetty varoitustulien sijantinpaikan perusteella.

Myös pohjoisessa osattiin.

Kaukaisessa Pellon kunnassa naapureiden juorut yms. välitettiin lakanoita heiluttelemalla. Nämä viestit perustuivat luultavasti sovittuihin merkkeihin, mm. "lähetäpä ukko kotiin, nyt on ruoka-aika".
Kirjoittajilla ei ole tiedossa, kuinka normaaleina siivouspäivinä vältettiin virheellinen tiedonsiirto.

Kehittyneempääkin tekniikkaa käytettiin.

Turussa syntynyt Abraham Niclas Clewberg (1754-1821), joka tunnetaan nimellä Edelcrantz kehitti oman aikansa huippua edustaneen optisen lennättimen. Edelcrantz väitteli 18-vuotiaana tohtoriksi linssien värikorjauksesta. Värikorjattujen linssien avulla pystyttiin rakentamaan tehokkaampia kaukoputkia, jotka puolestaan valjastettiin lennättimen käyttöön.
Edelcrantzin lennätin koostui kymmenestä kierrettävästä levystä, jotka sijaitsivat korkean rakennuksen huipulla. Näillä levyillä pystyttiin viestittämään 2^10 = 1024 erilaista merkkiä.
Edelcrantzin sotilaallista tarkoista varten rakennetun lennättimen tärkeys korostui Suomen sodan aikana 1808 - 1809, jonka jälkeen lennätin lakkautettiinkin. Myöhemmin, vuonna 1836 kuningas Kaarle XIV kuitenkin määräsi, että lennätin on kunnostettava siviilikäyttöä varten.
Viimeinen Edelcrantzin kehittämään optiseen järjestelmään perustuva lennätinlinja poistettiin käytöstä 1876, samana vuonna kuin Alexander Graham Bell patentoi puhelimen.

Jäljellä on enää pieni yhteenveto.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 23.11.1998 19:59.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/15/suomi.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]