TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
Johdanto
Kaapelimodeemi
Digi-tv
DSL-tekniikat
Kuitu
Ethernet
Wlan
UMTS
Lähteet:
VIIMEINEN MAILI
s38118 - Teletekniikan harjoitustyö
  Tekijät

Raino Annala: Johdanto, digi-tv ja kaapelimodeemi
Mikael Sokolnicki: Kuitu, ethernet ja DSL-tekniikat
Sampo Viiperi: Wlan ja UMTS

Johdanto

Tietoliikenteen kehitys on ollut viime aikoina huimaavaa. Asiakkaille tarjottavien erilaisten tietoliikenneratkaisuiden määrä, monipuolisuus ja nopeus on kehittynyt valtavaa vauhtia. Harva pystyy enää helposti arvioimaan tarpeitaan valitessaan sopivaa tietoliikenneratkaisua itselleen. Markkinamiesten mukaan enää ei riitä ainoastaan se perinteinen yksi puhelinlinja, vaan nykyaikaiseen elämään tarvitaan langattomat- ja dataliittymät erikseen. Monista kuitenkin tuntuu, että pärjää ihan hyvin nykyään käyttämillään palveluilla, eikä aina vain nopeampia ja monipuolisempia tietoliikenneyhteyksiä koeta merkittävänä elintason kohentajana. Lyhyessä ajassa useimmat suomalaiset ovat jo moninkertaistaneet tietoliikenteeseen ja kommunikointiin kuluttamansa rahamäärän matkapuhelimien ja Internet-liittymien muodossa.

Kehitys liittyy merkittävään transitioon, yhteiskunnan valtarakenteiden muutokseen ja informaation nousemiseen keskeiseen asemaan myös yksilön elämässä. Yhä harvempi työskentelee tuottaen käsin kosketeltavissa olevia hyödykkeitä, vaan prosessoi tietoa sen eri muodoissa ja ansaitsee siten elantonsa. Onkin luonnollista, että murros toi nopeat tietoliikenneyhteydet ensimmäisenä juuri työelämään. Edelleen suorittavaa työtä tekevien arkeen kännykät toivat mobiliteetin. Mobiilit viestimet toivat selvää lisäarvoa, kun ohjeita pystyttiin antamaan matkalla, eikä jouduttu enään sitoutumaan toimipaikkaan yhtä kiinteästi kuin ennen. Vähitellen työpaikalla hyväksi koettua tekniikkaa ruvettiin hyödyntämään pomon kiusaksi myös omiin henkilökohtaisiin asioihin.

Kuluttajalle olennaista eivät ole tekniset yksityiskohdat, vaan se minkälaisia palveluita uudet tietoliikenneratkaisut tarjovat. Itse todellinen tiedonsiirtonopeus ei ole asiakkaan näkökulmasta yhtä olennainen kuin koettu nopeus, vaikka fyysisiä suureita onkin helpompi mitata. Kuten mainittiin, tiedonsiirtoon käytetyt rahamäärät ovat olleet nousussa ja asiakkaalle onkin nykyään hinta hyvin tärkeä palvelun valintaperuste.

Alunperin sähköiset viestimet keksittiin tiedon ja informaation välitystä varten, mutta suhteellisen nopeasti kontaktien mahdollistuttua painopiste siirtyi viihteeseen. Viihdeteollisuus on vetänyt tiedonsiirtokapasiteetin kasvua viihteen luonteen muuttuessa ensin massaviestintään, ja siitä edelleen takaisin kohti henkilökohtaisempia palveluita. Osittain ongelmaan saatiin ratkaisu broadcast-tekniikalla. Suurelle yleisölle pystyttiin välittään viihdettä edullisesti televisio- ja radioverkkojen välityksellä.

Yleisö on kuitenkin vaatinut aina vaan parempia palveluja. Välitystekniikan rajoituksia on pystytty esitystekniikalla piilottamaan. Monimutkaisia palveluita voidaan toteuttaa jo hyvin pienilläkin tiedonsiirto nopeuksilla. Palveluiden rakenteen suunnittelussa olennaisena osana onkin ollut mediumin tuntemus.

Nykyään teletekniikkaa seuratessa törmää usein digitaalisen konvergenssin käsitteeseen, jolla tarkoitetaan eri medioiden yhdistymistä siten, että samaan sisältöön päästään käsiksi erilaisista päätelaitteista samalla tavalla. Konvergenssista tuli vuosisadan vaihteessa taas yksi hype-sana, jonka moni lisäsi markkinointi mantraansa. Konvergenssia toitotetaan ilman sen enempää miettimättä mitä se tarkoittaa. Todellisuudessa ennen täydellistä digitaalista konvergenssia, tullaan näkemään monikanavaisuuden aikakausi, jolloin yhtä ja samaa dataa pystytään selaamaan erilaisilla päätelaitteilla, mutta hyvin eri tavoilla.

Seuraavissa kappaleissa käymme läpi nykypäivänä asiakkaille tarjottavia tietoliikenneratkaisuja ja niiden tarjoamat palvelut. Jätämme käsittelemättä viestintäprosessin aikaisempia teknisiä ratkaisuja, kuten televisio, lankapuhelin, modeemi, ISDN ja aikaisemmin sneakernettinäkin tunnettu fyysinen tiedonsiirto eli posti tai lähettipalvelut. Emme myöskään kerro vielä kehitteillä olevista standardeista ja marginaalisista tuotteista (satelliittimodeemi). Keskitymme kertomaan mitä eroa uusilla broadband palveluilla on vanhoihin tuttuihin, ja minkälaisia lisähyötypalveluita kuluttajalle on todella tarjolla.

Ratkaisut on jaettu loogisesti kahteen ryhmään; langattomiin yhteyksiin ja kotiyhteyksiin. Kotiyhteyksiin on laskettu kaapelimodeemi, xDSL ja valokuituun perustuvat ratkaisut. Langattomissa ratkaisuissa ovat WLAN ja UMTS.

Seuraava

Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
Sivua on viimeksi päivitetty 08.12.2000 21:54
URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/53/index.shtml