Internetin käytön kasvaessa ja kasvaessa on selväää, ettei tavallinen modeemi tai
ISDN-liittymä ole riittävä lähellekkään kaikille käyttäjille. Erilaisia nopeampia,
ns. laajakaistayhteyksiä, on tarjolla, mutta riittävätkö nekään todelliseen
tehokäyttöön. Vasta kehitysvaiheessa olevat erilaiset streaming-tyyppiset palvelut
(puhe, videokuva) vaativat leveän kaistan, jotta tarvittava bittivirta voi siirtyä.
Erilaisia pullonkauloja syntyy usein jo käyttäjän ja runkoverkon välille. Esimerkiksi
kaapelimodeemin kuten myös ADSL:n linja jaetaan useiden käyttäjien kesken ja koska
käyttäjät kuitenkin lisääntyvät hidastuminen on lähes varmaa samalla kun palvelut
vaativat enemmän ja enemmän siirtokaistaa.
Puhelinyhtiöillä on kaikennäköistä menetettävää. Nykyään käytetään paljon
kännyköitä, äärimmäisen kunnianhimoinen UMTS-verkko on tulossa ja perinteisille
lankalinjoille tulee lisääntyvässä määrin dataliikennettä. Modeemien ja
ISDN-laitteiden kanssa puhelinlinjoja hyödyntävät ADSL-linjat, jotka ovat kuitenkin
vielä aika harvojen herkkua. ADSL vaatii laadukkaan puhelinkaapelin, vähän liitoksia ja
lyhyen etäisyyden puhelinkeskuksesta. Haja-asutusalueelle ADSL ei tule varmaankaan
koskaan leviämään. Kaapelitelevision alueella voidaan useassa kaupungissa käyttää
kaapelimodeemeja. Lisäksi varsinkiin moniin opiskelija-asuntoihin asennetaan valmiiksi
lähiverkko ja siihen sopivat piuhat.
Työryhmämme pyrki selvittämään tätä ’viimeinen maili’ ongelmaa eli
missä ongelmat sitten syntyvät ja mitä niiden eteen voisi tehdä. Tuomme esiin
erilaisia laajakaistayhteyksiä ja niiden suurimpia ongelmia. Erilaiset taloudelliset
asiat on sivuutettu lähinnä huomatuksilla, koska tilanne elää tällä hetkellä koko
ajan, ja aiheemme käsittelee kuitenkin tulevaisuutta.