Kouluissa ja yrityksissä nopeat tai vähemmän nopeat linjat ovat täysin arkipäivää. Kotikäytössä ollaan tähän asti suunnilleen pärjätty pelkän modeemin ta ISDN:n kanssa. Mutta nyt voidaan jo tarvita nopeampaa linjaa. Kaikkeahan saa rahalla. Mutta kohtuuhintaisen laajakaistalinjan löytäminen voi olla kiven takana ja sitten onko se laajakaista niinkään nopea? Jos haluaa nopean yhteyden kotiin se maksaa joka tapauksessa ja erilaisten asennusten määrä riippuu liittymästä. Eri laajakaistayhteyksissä mainitut HomePNA ja wLan ovat vielä niin uusia, ettei niitä voi käytännössä hyödyntää. Yksittäinen ATM-piuha kotiin maksaa aivan hirmuisesti, mutta on varmasti nopea eikä se muuten ruuhkaudu kuin koko runkoverkon ruuhkautuessa. Sen järkevyyttä voi miettiä, mutta jos on rahaa ja nopea yhteys on saatava niin...
Tällä hetkellä järkeviä tuotteita on ADSL ja Kaapelimodeemi. Molemmat ovat hintansa puolesta lähes inhimillisissä kustannuksissa, mutta edelleen hieman kalliita, varsinkin ADSL. Kaapelimodeemi on hintansa puolesta kilpailukykyisin nykyisistä systeemeistä. Kaapelimodeemin nopeus tilaajalle päin on varsin nopea ja ainakaan vielä pahempaa ruuhkautumista ei ole syntynyt. Tilaajalta verkkoon nopeus onkin hitaampi ja sitä on vielä ainakin HTV:n verkossa rajoitettu. Niinpä omien serverien yms. rakentelu on vaikeaa, lisäksi kiinteä IP-osoite normaalisti puuttuu. Lisämaksusta sellaisen voi tosin saada. ADSL on hieman hitaampi ja kaiken lisäksi hintakin on kalliimpi. ADSL on kuitenkin saatavissa laajemmalle alueelle kuin kaapelimodeemi, joka on tarjolla ainoastaan kaapelitelevision alueella. Kaikennäköistä kivaa, josta ei tällä kertaa sen enempää.
Kaikissa laajakaistayhteyksissä on yhtenä ongelmana se, että niiden saatavuus keskittyy kaupunkeihin. Haja-asutusalueet jäävät heikommalle ja etätyön, jonka mahdollisuuksita paljon puhutaan, käytännön toteutukset eivät suju aivan yhtä helposti.