Paluu
Kilpailutilanne
Suomen kännykkämarkkinat ovat hyvin kilpaillut ja siten uusilla kännykkäoperaattoreilla on täällä huonot mahdollisuudet menestyä. Uusien asiakkaiden määrä ei myöskään kasva Suomessa kovin nopeasti, koska noin 60%:lla suomalaisista on jo matkapuhelin ja siten jokainen operaattori keskittyy oman markkinaosuutensa pitämiseen ja kasvattamiseen. Suomen matkaviestinmarkkinoiden koko oli vuonna 1998 6 930 miljoonaa markkaa ja kasvu edellisestä vuodesta 50,3% [6]. Jos markkinamme eivät olisi näin kilpaillut, operaattorit haalisivat uusia asiakkaita ja taistelu markkinaosuuksista ei olisi niin kovaa, kuten nykyään.
Liikenneministeriö on kuitenkin asettanut tavoitteeksi lisätä kilpailua entisestään: kolmannen GSM900 -matkaviestinverkon toimilupa laitettiin hakuun lokakuussa 1999 [3]. Hakijoiksi ilmoittautui viisi teleyritystä. Globetel, Suomen 2G Oy, Tele 1 ja Telia hakevat valtakunnallista, RSL Com alueellista toimilupaa [6]. Potentiaalisimpia kandidaatteja GSM900-verkon rakentajiksi olisivat UMTS-lisenssin saaneet operaattorit Telia tai Suomen 3G (Suomen 2G Oy), jotka voisivat jatkossa laajentaa olemassaolevaa infrastruktuuria toimimaan kolmannen sukupolven verkkoina.
Telian, Radiolinjan ja Soneran välille on kehkeytynyt riita verkkovierailuista. Verkkovierailussa eli roamingissa kännykkäasiakkaat voivat käyttää valtakunnallisten operaattoreiden verkkoja siellä, missä oman operaattorin verkot eivät riitä [3]. Telia haluaisi käyttää Radiolinjan ja Soneran GSM-verkkoja hyväkseen kehittäessään palveluitaan. Osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen hinnoista eivätkä viranomaiset ole säätäneet vierailuita pakollisiksi. Telia on tehnyt asiasta valituksen Kilpailuvirastolle [9]. Kilpailuvirastossa Suomen matkaviestinverkkoja pidetään tiukasti kilpailtuina, ja teleala onkin ruuhkauttanut viraston valitusasioiden käsittelyprosessin. [5]
Korkean liityntäpenetraation vuoksi Suomen kännykkäverkkojen kilpailun painopiste on siirtymässä uusien asiakkaiden hankkimisen sijasta liikennemäärien kasvattamiseen. Tällaisilla palvelukeskeisillä markkinoilla operaattorit kehittävät kilpaa uusia sovelluksia ja tapoja tarjota asiakkaille lisäarvoa: tavoitteena on houkutella ihmiset toimittamaan yhä useampi askare langattomasti. Juuri markkinoille tulleet WAP-puhelimet lisäävät kilpailua palveluntarjonnan edistyksellisyydestä entisestään.
Operaattoreiden markkinaosuudet digitaalisissa matkapuhelinverkoissa
Seuraavasssa kuvassa on esitetty eri operaattoreiden markkinaosuudet digitaalisten kännykkäverkkojen käytössä. Sonera hallitsee GSM-palveluiden jakelukanavia yli 60% osuudellaan. Radiolinja sijoittuu markkinoiden kakkoseksi 38% viipaleellaan. Telian ja Finnetin osuus on lähinnä marginaalinen. [6]
Liikennemäärien jakautumisen kehitystä on tarkasteltu seuraavassa graafissa. Vaikka Soneran puheluminuutit ovat kasvaneet Radiolinjaa absoluuttisesti enemmän, on Radiolinjan suhteellinen nousu ollut voimakkaampaa.
Seuraava
