Paluu
Johtopäätökset
Telealan liberalisoinnin
aikainen ajankohta on edistänyt matkaviestinnän nopeaa
kasvua Suomessa. Matkapuhelinverkoissa on käytännössä
ollut kilpailua koko niiden olemassaolon ajan. Suomen
kännykkäverkkoja hallitsee kaksi suurta operaattoria:
Sonera ja Radiolinja, joilla kummallakin on maanlaajuinen
GSM 900-verkko. Alueellisissa GSM 1800-verkoissa
kilpailevat Soneran ja Radiolinjan lisäksi ja
Finnet-yhtiöt ja ruotsalainen Telia. Analogisten
NMT-verkkojen ainoa toimilupa on Soneralla.
Digitaalisissa GSM 900
ja GSM 1800 -verkoissa kilpailu on kohtuullisen
kovaa, ja uusien operaattoreiden mahdollisuudet menestyä
ovat huonot. Parhaillaan jaossa oleva kolmas
valtakunnallinen GSM 900-toimilupa tosin houkutteli 5
teleyritystä hakemaan lisenssiä. Uusien asiakkaiden
määrä ei myöskään kasva Suomessa kovin nopeasti,
koska noin 60%:lla suomalaisista on jo matkapuhelin ja
siten jokainen operaattori keskittyy oman
markkinaosuutensa pitämiseen ja kasvattamiseen.
Kilpailun painopiste onkin liittymämäärän
saturoituessa siirtymässä monipuoliseen
palveluntarjontaan ja liikennemäärien kasvattamiseen
asiakkaille tarjottavan lisäarvon avulla.
Internet-pohjaiset lisäarvosovellukset mahdollistava WAP
tulee lisäämään palveluntarjonnan kilpailua
entisestään.
Aikaisen kilpailun
vapauttamisen takia Suomen kännykkäverkot ovat moniin
muihin EU markkinoihin nähden hyvin kilpaillut.
Matkapuheluiden hinnat ovatkin Euroopan alhaisimmat.
Suomen tilanne on hyvin kehittynyt myös muihin maanosiin
nähden: esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ollaan
juuri vasta myöntämässä ensimmaisiä
digitaaliverkkojen toimilupia.
Suomi on kovaa vauhtia
siirtymässä kolmannen sukupolven
matkaviestinverkkoihin. Maailman ensimmäiset UMTS
toimiluvat myönnettiin Suomeen keväällä 1999.
Kilpailua neljän operaattorin markkinoilla ei kuitenkaan
alussa tule juuri esiintymään, koska UMTS-verkot
rakennetaan aluksi vain suurimpiin taajamiin.
|