TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


Onko DCS Kupla?

Ensin kokoamme edellisten sivujen esittämiä plussia ja miinuksia taulukkoon:

+

-

Laajempi taajuusalue, josta seuraa se, että yhdistetyillä verkoilla enemmän kapasiteettia Soluilla lyhyt kantomatka, minkä vuoksi tarvitaan paljon tukiasemia. Rakentaminen kallista?
Lisää mahdollisuuksia uusille matkapuhelinoperaattoreille, mikä pudottaa hintoja Verkon rakentaminen kannattamatonta harvaan asutuilla seuduilla
Tekniikka sama, kuin GSM900:ssa, eli yhdistäminen tai siirtyminen toiseen on helppoa "Onko DCS vain väliaikainen apu ennen UMTS:ia?"
Helpotus GSM900 -verkon ruuhkautumiseen  
Datasiirron nopeuttaminen mahdollistuu, kun voidaan yhdistää enemmän kanavia  
"UMTS DCS:n luonnollinen jatke?"  


Tärkeimmäksi ylle kootuista syistä voidaan varmastikin laskea eri kohdissa rivien välistä luettavissa oleva kapasiteetin määrän kasvu. DCS on mahdollistanut kaksitaajuuspuhelimien tulemisen myötä tukiasemaverkon tihentämisen kaupungeissa, mistä luonnollisesti seuraa parantunut palvelun laatu sekä data- että puhekäyttäjille. Erityisen arvokasta tämä on sen vuoksi, että puhelimen tapauksessa mahdollisimman varma palvelu on nähtävä operaattorin tarjoamaksi ydintuotteeksi, vaikka siitä puhutaankin huomattavan vähän kaikenlaisten oheistuetteiden markkinoinnin keskellä. Näin ollen sen merkitystä ei voida aliarvioida, varsinkin, kun todella on selvää, ettei nykyisen palvelutason verkkoja olisi pystytty kehittämään vain 900 MHz kaistaa käyttäen. Ja toisaalta nykyiseen kiinteän verkon varmuuteen tottuneet suomalaiset eivät varmasti olisi siirtyneet niin innolla langattomien puhelinten käyttäjiksi, mikäli joka toinen puhelu estyisi.

Toisaalta myös kilpailulliset näkökohdat on otettava huomioon, sillä tuomalla uuden taajuusalueen avoimeksi kilpailulle viranomaiset saivat mukaan uuden operaattorin, mikä tietysti kiristää kilpailua. Tällöin tarjonnan kasvaessa kuluttuja voittaa halvempien puheluiden muodossa. Tosin, kuten esittämästämme taulukosta selviää, ei halvimman palveluntarjoajan löytäminen ole mitenkään yksinkertaista. Joka tapauksessa ainakin tarjonta on monipuolistunut ja se ei voi olla kuluttajalle haitaksi.

Mutta, DCS ilman GSM:ää on kuitenkin Suomen kokoiseen laajaan maahan hieman puutteellinen ratkaisu, koska sen rakentaminen laajoja alueita peittämään on kallista ja toisaalta maadeudun asutus on liiketoiminnallisesti liian harvaa. Ennen kaikkea DCS:n edut pääsevätkin siis esille kaksitaajuuspuheliten muodossa, koska tällöin voidaan tiheää verkkoa vaativilla alueilla luoda kahta taajuutta käyttävä, enemmän kapasiteettia tarjoava ympäristö, menettämättä maaseudulla GSM:n palvelualueen laajuutta.

DCS on kuitenkin siis joka tapauksessa nähtävä vain GSM:n laajennuksena, jolla lisätään sen käyttömahdollisuuksia ennen siirtymistä seuraavan sukupolven ratkaisuihin. Toisaalta DCS tuo arvokasta kokemusta verkkojen rakentamisesta 2 GHz ympäristössä, jossa UMTS tulee aikanaan toimimaan. Näin ollen operaattorit ovat huomattavasti kokeneempia ryhtyessään rakentamaan uusia verkkoja ja kenties DCS-verkkoa tehdessä tehdyt virheet voidaan välttää.


JJ & TK & LR

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 15.11.1999 12:52.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/8/kupla.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]