TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus Kolmitaajuuspuhelimet
Johdanto | Historia | Verkko täyttyy | Maailmalle | Tulevaisuus | Kolmitaajuuspuhelin käytännössä

Tulevaisuus
Kolmitaajuustekniikan tulevaisuus riippuu sen matkapuhelinvalmistajille tuomista kilpailueduista. Etuja näyttäisi olevan lähinnä kaksi: mahdollisuus saada uusi maksukykyinen asiakaskunta maailmanpuhelinta tarvitsevista ja saavuttaa kustannussäästöjä suunnittelussa ja tuotannossa. Tällä hetkellä etu on lähinnä ensimmäinen, mutta tulevaisuudessa jälkimmäinen saattaa nousta merkittävimmäksi. Lokakuussa 1999 maailmassa oli yli 215 miljoonaa GSM -matkapuhelimen käyttäjää. Kuitenkin heistä vain arviolta 2 - 3%:lla on todellista tarvetta ympäri maailman toimivalle matkapuhelimelle. Kyseessä on kuitenkin miljoonien potentiaalisten asiakkaiden ryhmä, jolla on myös varaa ostaa tavallista kalliimpi matkapuhelin. Tälle asiakaskunnalle tullaan varmasti jatkossakin valmistamaan kolmitaajuustekniikkaa käyttäviä GSM -puhelimia. GSM -maailmanpuhelinta ei tosin ole pakko valmistaa kolmitaajuustekniikalla. Myös kaksitaajuustekniikalla voidaan valmistaa maailmanpuhelin (esim. Ericsson I888), mutta ruuhka-alueilla sillä voi olla vaikeampi saada puhelua läpi kuin kolmitaajuuspuhelimella. Kolmitaajuus GSM -puhelimen kuuluvuusalue on maailmanlaajuisesti suurin, mutta ei suurin USA:ssa. USA:ssa GSM joutuu kilpailemaan yhtenä matkapuhelintyyppinä muiden joukossa, eikä ole mitenkään varmaa että se tulisi jatkossa olemaan suosituin. Analogiset matkapuhelimet ovat olleet USA:ssa suosituimpia viime vuosiin asti ja niiden verkko on tällä hetkellä laajin. Myyntiin onkin tullut useita matkapuhelimia, jotka osaavat käyttää sekä vanhaa analogiaverkkoa, että uusia digitaalisia TDMA verkkoja (esim. Nokia 8860). GSM -verkko kattaa USA:ssa lähinnä suurimmat kaupungit ympäri maata. GSM -verkkoa, samoin kuin muita digitaalisia matkapuhelinverkkoja laajennetaan kuitenkin koko ajan. Suurimmat edut kolmitaajuustekniikasta onkin mahdollista saavuttaa GSM -puhelimien suunnittelussa ja valmistuksessa. Samaa kolmitaajuuspuhelinta voi myydä ympäri maailmaa, eikä tarvita erillisiä laitteita Euroopan ja USA:n markkinoille. Valmistaja säästää sekä yksittäisen mallin, että eri mallien suunnittelukuluissa, kun samaa radioyhteydestä huolehtivaa osaa voidaan käyttää vaikka kaikissa malleissa. Lisää säästöjä valmistaja voi saada tuottamalla puhelimia suuremmissa sarjoissa, kun enää ei välttämättä tarvita eri puhelimia eri markkinoille. Tähän asti monitaajuuspuhelimien valmistus on ollut yksitaajuuspuhelimia kalliimpaa, koska jokainen taajuus on vaatinut puhelimeen lisää erillisiä suhteellisen arvokkaita komponentteja. Samoin kuin muussa kulutuselektroniikassa, myös matkapuhelintekniikassa pyritään valmistamaan integroituja piirejä, jotka voisivat huolehtia mahdollisimman suuresta osasta toimintoja, joihin nyt vaaditaan useita erillisiä komponentteja. Unelmana on yhdellä integroidulla piirillä toteutettu matkapuhelin. Ongelmana on ollut vaativan analogiatekniikan ja perinteisen halvan digitaalitekniikan yhdistäminen samalle piirille. Uudet valmistusmenetelmät ovat poistaneet osan ongelmista. Uusia piirejä, joilla kolmitaajuuspuhelimen komponenttimäärää saadaan pienennettyä merkittävästi, on jo esitelty ja uusia on kehitteillä. Vielä valmistuskustannukset ovat kuitenkin yksi- ja kaksitaajuisia suuremmat. Mutta tulevaisuudessa kolmitaajuisuudesta saattaa tulla kaikkien GSM -puhelimien vakio-ominaisuus.
Kurssin S-38.118 harjoitustyö ryhmä 17 (Timo Herrala, Mikael Pelanti & Tuomas Lindström)

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.