TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
| 1. Johdanto
2. Tulevaisuuden televisio 3. DTV tekniikasta 4. DTV Suomessa 5. Lähteet |
Tulevaisuuden televisioDigitaalitelevisiota voidaan pitää 1950-luvulla markkinoille tulleen väri-tv:n jälkeen merkittävimpänä yksittäisenä uudistuksena televisio alalla. Sillä voidaan näyttää selkeämpää ja selvästi terävämpää kuvaa sekä tarjota monikanavaista ääntä, joka on lähes cd-levyn tasoa. Se mahdollistaa aidosti vuorovaikutteisen palvelun, joka tarjoaa television kautta pääsyn Internetiin ja ohjelmien tilauksen katsojalle sopivaan aikaan.Siirryttäessä digitaalitekniikkaan on parannuksia luvassa vanhaan analogiseen järjestelmään verrattuna. Tärkeimpinä syinä siirtymiselle voidaan mainita muun muassa kuinka paljon tietoa voidaan lähettää, kuinka yhtenäisenä lähetettävä tieto pysyy edetessään ja minkä tyyppistä tietoa lähetettävä signaali voi sisältää. Samaan kaistanleveyteen saadaan mahtumaan paljon enemmän tietoa kuin vanhassa analogisessa järjestelmässä. Digitaalisen signaalin kanssa ei tule läheskään niin paljoa häiriöitä syrjäisessä paikassa sijaitsevan television kuvaan. Niin kauan kun TV vain pystyy ottamaan signaalia vastaan, on kuva digitaalitelevisiossa sama kuin sitä lähetettäessä. Digitaalitelevisio tukee myös datan lähettämistä kuvan ja äänen ohessa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lähettää kanavan omia tiedotteita (esim. tietoa ohjelmamuutoksista), ohjelmistopäivityksiä televisioon, lisätietoa mainoksissa olevista tuotteista tai mitä tahansa muuta aineistoa samaan aikaan normaali TV-lähetyksen kanssa. Se on myös suunniteltu hyvin joustavaksi tukemaan uudenlaisia palveluja, joille mahdollisesti käyttäjien kiinnostuksen ja kehittyvän tekniikan myötä tulee tarvetta. Tällainen uusi palvelu voisi olla esimerkiksi huomattavasti paremman ja yli neljä kertaa tarkemman kuvanlaadun tajoava HDTV (High Definition TV) [6], joka ainakaan alkuun ei ole tulossa Suomessa käyttöön. Rohkeimmissa ennusteissa arvoidaan, että digitaalitelevision avulla saadaan Internet joka kotiin ja näin tiedon valtaväylä olisi kohtuullisin kustannuksin jokaisen suomalaisen käytettävissä. Pelkästään jo uusi televisio avaa suuret markkinat eri laitevalmistajille, koska kaikkien on joka tapauksessa digitaaliseen televisioon ajan kuluessa päivitettävä. Mutta jos ennuste TV:n käyttämisestä suuremmissa määrin myös Internet palveluihin pitää paikkaansa, avaisi se jättimarkkinat niin laite-, ohjelmisto- kuin palvelutaloillekin. Microsoft, Intel ja Compaq tiedottivat jo alkavansa valmistaa joka kodin PCTV:tä, jonka kautta katsojat pääsisivät normaalien TV-palveluiden lisäksi verkkopalveluihin käsiksi. [1] Tämän sivun sisällöstä vastaavat: |
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
|
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 27.11.1998 12:42. URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/58/ngtv.shtml [ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ] |