TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

[ETUSIVU] [PROLOGIUM] [HISTORIUM] [IRIDIUM] [MUUT JÄRJESTELMÄT] [MARKKINOINTI] [REFERENDUM]

Iridium - Historia

KAIKEN TAKANA ON NAINEN

"Puhelinyhteys kaikkialta maapallolta, vaikka pohjoisnavalta, ihan minne muualle tahansa".
Ensimmäisenä ajatuksen tällaisen järjestelmän tarpeellisuudesta totesi Motorolan johtajan, Bary Bertigerin vaimo Karen heidän viettäessään lomaa Karibianmerellä 1985. Kun he eivät saaneet yhteyttä langattomalla puhelimellaan Yhdysvaltoihin, oli hänen mielestään asialle tehtävä jotain.

Vuonna 1987 Motorolan insinöörit tekivät ehdotuksen lähellä maata kiertävien satelliittien verkostosta, joka olisi halpa rakentaa ja huoltaa. Iridiumin tutkimus ja kehitys alkoi. 1988 suunnitelmiin lisättiin maa-asemat (eng. Gateways), joilla satelliittiverkko kytkettäisiin jo olemassaoleviin puhelinverkkoihin.

IRIDIUM - METALLI?

Kesäkuussa 1990 Motorola julkisti suunnitelmansa satelliittipuhelinverkon, Iridiumin valmistamisesta. Suunnitelmien mukaan järjestelmä koostuisi 77:stä maata kiertävästä satelliitista sekä maa-asemista, jotka ylläpitävät tietoa jokaisen käyttäjän sijainnista sekä puheluiden laskutuksesta. Järjestelmän tarkoitus on tarjota langaton yhteys kahden, minkä tahansa paikan välille maapallolla. Nimi 'Iridium' juontaa juurensa satelliittien määrästä (77), joka on myös iridium nimisen metallin kemiallinen järjestysluku.

POHJAN LUOMINEN JÄRJESTELMÄLLE

Vuonna 1991 Motorola perusti järjestelmää varten oman tytäryhtiön, Iridium, Inc., jonka tarkoitus oli huolehtia jatkossa Iridiumin kehittämisestä. Samana vuonna Yhdysvaltain hallitus varasi radiotaajuuksia satelliittiverkkojen käyttöön.

Seuraavana vuonna, maaliskuussa 1992, World Administrative Radio Conference (WARC) järjestettiin Torremolinoksessa, jossa useiden maiden edustajien yhteispäätöksellä varattiin matalien kiertoratojen satelliittien (eng. Low Earth Orbit, LEO) käyttöön taajuuskaista 1610-1626,5 MHz. Myöhemmin syksyllä FCC (Federal Communication Commission) myönsi Motorola Satellite Communications:lle luvan rakentaa ja laukaista viisi satelliittia. Luvalla Iridium sai mahdollisuuden esitellä järjestelmän toteutusmahdollisuuksia ja Iridium projektia voitiin nyt jatkaa. Ensimmäisten satelliittien laukaisu suunniteltiin vuodelle 1996. Iridium, Inc. allekirjoitti myös sopimuksen Motorolan kanssa, jossa sovittiin kaupallisten palveluiden aloittamisesta alkuvuodesta 1998.

MUUTOKSIA SUUNNITELMIIN

Tekniselle puolelle suunniteltiin muutoksia vuonna 1992. Yksittäisen satelliitin säteiden määrä nostettiin 37:stä 48:aan. Tämä muutos parantaa äänenlaatua ja mahdollistaa satelliittien määrän pudottamisen 77:stä 66:een. Iridium julkaisi myös suunnitelmat kaksitoimisesta puhelimesta (eng. Dual-mode phone), jonka on tarkoitus täydentää jo olemassa olevaa solupuhelinverkkoa. Tällainen puhelin hakee ensin yhteyttä tavalliseen langattomaan puhelinverkkoon. Jos yhteyttä ei pystytä muodostamaan käytetään vasta sitten satelliittiverkkoa.

RAHOITUSTOIMET

Koskapa tällainen, suurin yksityinen avaruusprojekti kautta aikain, ei ole millään muotoa halpaa, täytyi löytää rahoittajia. Vuoden 1993 aikana useat yritykset eripuolilta maapalloa liittyivätkin mukaan projektiin omilla sijoituksillaan. Iridium, Inc. osakkeita myytiin yhteensä 800 miljoonan dollarin eli noin neljän miljardin markan arvosta. Motorolan osuus tästä oli 270 miljoonaa dollaria(n.1,4 miljardia markkaa). Euroopasta mukana oli ensimmäisenä italialainen SocietàFinanziaria Telefonica per Azioni. Vuonna 1994 sama toiminta jatkui ja vuoden lopulla osakkeiden yhteisarvo oli yli 1,5 miljardia dollaria. Eurooppalaisista suurimpana osakkaana oli nyt saksalainen Vebacom 140 miljoonan dollarin sijoituksellaan.

LUPA MYÖNNETTY

Tammikuussa 1995 Iridium, Inc, sai FCC:ltä (Federal Communications Commission) luvan rakentaa ja laukaista 66 satelliittia ja laittaa maailmanlaajuisen langattoman puhelinverkon toimintakuntoon. Näin ollen Iridiumilla ei ollut enää mitään esteitä toteuttaa suunnitelmaansa palveluiden tarjoamiselle vuoden 1998 alusta lähtien. Myöhemmin syksyllä 1995 aloitettiin ns. maailmanlaajuinen omistusohjelma (eng. Global Ownership Program). Valtioille tarjottiin mahdollisuus suoraan omistusosuuteen. Tämän kunnianhimoinen tarkoitus oli saada kaikki maailman valtiot mukaan yhteistyöhön, niin että Iridium saataisiin mahdollisesti kytkettyä myös jo olemassaoleviin puhelinverkkoihin. Valtiolle myytävä osuus oli arvoltaan 275 000 dollaria eli vajaat 1,5 miljoonaa markkaa. Dual-mode puhelimen kehitys sai tuulta purjeisiinsa Iridiumin liityttyä vuonna 1996 GSM MoU liittoon.

SATELLIITTIEN LAUKAISU

Ensimmäisten satelliittien laukaisu, joka oli suunniteltu vuodelle 1996 pääsi lipsahtamaan vuoden 1997 puolelle. Kolmen satelliitin lähettäminen kiertoradoilleen oli tarkoitus tapahtua 8.1.1997 Vandenbergin lentotukikohdasta Californiasta. Kuinka ollakaan, laukaisua jouduttiin siirtämään useaan otteeseen, milloin minkäkin ongelman takia. Pahan viivästyksen takia päätettiin toukokuun 2. päivänä lähettää kolmen satelliitin sijasta viisi. Tämän ja seuraavan päivän lähtö kuitenkin jouduttiin perumaan ylemmän ilmakehän tuulien takia. Seuraava lähtö peruttiin jälleen kerran rakettiongelmien vuoksi, mutta toukokuun 5. päivänä 1997 saatiin satelliitit matkalle kohti omia kiertoratojaan. Tämä oli askel kohti uuden sukupolven viestiyhteyksiä, kuten Motorolan pääjohtaja Christopher Galvin totesi onnistuneen laukaisun jälkeen:
"The successful launch of the first IRIDIUM satellites represents another step in the dawning of a new age of communications."

Ja lisää oli tulossa. Kesäkuun 18. päivälle oli suunniteltu seuraava laukaisu. Tällä kertaa laukaisupaikkana oli Baikonur Cosmodrome Kazakhstanissa ja lastina 7 satelliittia. Venäläisellä varmuudella ne saatiinkin matkaan heti ensiyrittämällä ja satelliitit pääsivät hakeutumaan omille radoilleen, joille ne asettuvat kahden viikon aikana. Nyt satelliittiverkosto alkoikin muodostua nopeasti onnistuneiden laukaisuiden myötä: 9.7.1997 5 satelliittia, 20.8.1997 5 satelliittia, 13.9.1997 7 satelliittia, 26.9.1997 5 satelliittia. Vuoden 1997 loppuun mennessä Iridium onnistui lähettämään 46 satelliittia kolmesta eri tukikohdasta kiertoradoilleen. Seuraava vuosi 1998, alkoi jälleen lykättyjen laukaisujen merkeissä. Kuitenkin jo helmikuun 18. päivä saatiin jälleen viisi uutta satelliittia radoilleen. Toukokuun 17. päivä 1998 maata kiersi jo kaiken kaikkiaan 72 Iridiumin satelliittia, joista 67 toimivia. Iridiumin satelliittiverkko oli valmis, kun ensimmäisten satelliittien lähettämisestä oli kulunut vain reilu vuosi. Elokuun 1998 aikana korvattiin myös viallisesti toimineita satelliitteja 7 uudella, eli maata kiertää nyt siis 79 Iridium-satelliittia. Näistä kerrallaan on käytössä 66, muutama on viallinen ja loput toimivat varajärjestelmänä.

PALVELUN TARJONTA ALKAA

Ohjelmistokehitys jatkui edelleen ja verkon ensimmäiset käyttötestaukset oli tarkoitus suorittaa elokuun alusta lähtien. Varsinainen kaupallisen palvelun aloittamisajankohdaksi oli valittu 23.9.1998. Kuitenkin niin, että palvelua tarjotaan aluksi vain muutamille tuhansille yritysten ja hallitusten edustajille, jolloin verkkoa vielä hienosäädetään. Täysipainoinen tarjonta aloitetaan marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kaikissa satelliiteissa oli kuitenkin jo nyt kaupalliseen tarjontaan tarkoitettu ohjelmisto, ja verkon toimintaa ja suorituskykyä tarkkailtiin Hawaijilta, Kanadasta, ja Islannista käsin.

Ja kun testaus meni hyvin, pysyttiin myös aikataulussa. Yhdysvaltojen varapresidentti Al Gore vihki Iridiumin käyttöön soittamalla ensimmäisen puhelun marraskuun ensimmäisenä päivänä 1998 National Geographic Societyn puheenjohtajalle Gilbert M. Grosvenorille, jonka isoisoisä muuten on ensimmäisen puhelimen keksijä Alexander Graham Bell. Yhdentoista vuoden työn jälkeen satelliittiverkko oli vihdoin valmis kaupalliseen käyttöön. Tehdyt yli 270 yhteistyösopimusta 120:n valtion ja operaattoreiden kanssa takaavat mm. yhteyden Iridiumpuhelimesta yli 105 miljoonaan langattoman puhelinverkon käyttäjään 125:ssä eri maassa.

MITÄS VIELÄ TARVITAAN?

Mutta puhelinverkko ilman puhelinta on melko käyttökelvoton. Iridiumpuhelimia valmistaa tällä hetkellä kaksi eri yritystä, Motorola ja Kyocera. Heidän tavoitteenaan on valmistaa vuoden 1998 loppuun mennessä yli 100,000 satelliittipuhelinta ja hakulaitetta. Puhelimia on myös kahta mallia: Satellite-only, jolla voi soittaa siis vain satelliittiverkon kautta, ja Dual-mode tyypisiä, joilla voi soittaa joko tavallisen langattoman verkon kautta tai sen puuttuessa satelliittiverkon kautta.

Lokakuussa 1998 Iridiumlaitteet, kuten puhelimet, saivat ITU:lta (International Telecommunication Union) ns. rekisteri merkin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Iridium laitteita saa kuljettaa valtion rajojen yli ilman erillisiä lupia.

ENTÄS SUOMESSA?

Suomessa Iridium palvelua tarjoaa ruotsalainen Telia, kun kotimaisista Sonera välittää Inmarsat -palvelua ja Radiolinja Globalstar -palvelua. Sonera on kuitenkin tehnyt roaming- eli verkkovierailusopimuksen Iridiumin kanssa. Tämän vuoden (1998) puolella Iridium puhelimia ei kuitenkaan Suomessa nähdä, sillä ensimmäiset puhelimet saadaan Suomessa ja Ruotsissa myyntiin vasta vuoden 1999 puolella. Mutta onko Iridiumista jokamiehen puhelimeksi? Tuskimpa, sillä itse puhelimen hinnan on arvioitu olevan n. 3000 - 3500 dollaria (Yli 15000mk), ja minuuttihintakin puhelulla jopa 2-8 dollaria (10-40mk/min)!
(Tietoviikko 6.11.1998)


[ETUSIVU] [PROLOGIUM] [HISTORIUM] [IRIDIUM] [MUUT JÄRJESTELMÄT] [MARKKINOINTI] [REFERENDUM]

Vanhoja asioita penkoi Sami Koskelo.
Lähdetietona on käytetty Iridiumin WWW-sivujen Press Releases tarjontaa.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 24.11.1998 12:11.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/17/hist.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]