Siirtyykö puhelinliikenne Internetiin
Lähdeaineisto
Timo Viipuri
Kalervo Kujala
Mikko Lehtonen
4.12.2000
![[Edellinen sivu]](left_arrow.gif){kind=icon}
![[Seuraava sivu]](right_arrow.gif){kind=icon}
Voice over IP (VoIP)
Johdanto
Tämä todennäköisesti tulee korvaamaan perinteisen lankaverkon puhelun. Lankaverkko säilyy ennallaan paitsi puhelinkeskuksien osalta joihin tulee ip -verkkoon liitetyt palvelimet ja luonnollisesti tavallisen puhelimen tilalle tulee ip-puhelin, muu vastaava laite tai tietokone. Näin ollen puhelinnumeron korvaa ip-numero. Puhe muutetaan ip-paketeiksi näytteistyksellä ja ad-muunnoksella . Nämä paketit siirretään verkon yli ja yhteys tapahtuu tcp/ip -protokollalla. Vastaanotto tapahtuu tekemällä da-muunnos ja näytteen uudelleen generointi ja sitten soitto.
Laatu
Puheen laatu riippuu suoraan yhteyden laadusta ja sovellusohjelmasta. Puheen pitää olla reaaliaikaista, niin ettei viive ole liian suuri eikä paketteja tipu matkalla pois. Muuten käyttäjä varmasti huomaa tämän kuunnellessaan puhetta. Liika viive aiheuttaa sen, että puhuja joutuu odottelemaan puheensa menoa perille ja vastausta. Maksimissaan viive saisi olla 300ms, muuten siitä tulee liian häiritsevää. Pakettien tippuminen taas aiheuttaa katkoksia puheessa, joka voi tehdä puheesta täysin ei-kuunneltavaa. 1-3% paketeista voidaan menettää, ennen kuin yhteys kärsii. Lisäksi paketit voivat kulkea verkossa eri reittejä, jolloin ne voivat tulla perille eri aikaan, jolloin ip-puhelimessa tulee olla puskuri. Sieltä sitten paketit soitetaan oikeana hetkenä. Quality of service on suuri haaste ip-verkon kehittäjille.
Ip-puhelu on nykyään "Best Effort"-palvelua, jossa mitään palvelutasoa ei taata. Kun verkko on liian kuormittunut, eivät paketit pääse läpi. Tämä ei haittaa normaalia datasiirtoa, koska paketit voidaan lähettää uudelleen, mutta ip-puhelulla tätä mahdollisuutta ei ole reaaliaikaisuudesta johtuen.
Pohdintaa VoIP:sta
Miksi siirtyminen ip-puheluihin sitten on hyvin todennäköistä? Koska datan osuus kaikesta tietoliikenteestä nykyään melkein 36-kertainen puhelinliikenteeseen verrattuna. Joten on hyvin loogista, että puhelinliikenteestä tulee vain yksi sovellus sovellusten joukossa dataverkossa. Joten internetille ei ip-puhelun mukaan tulemisesta ei ole suurta merkitystä, paitsi jos ne priorisoidaan normaalia dataliikennettä tärkeämmiksi.
Voip ei ole vielä tullut osaksi tavallisen ihmisen elämää, koska puheen laatua ei vielä voida taata nykyisellä teknologialla. Lisäksi laajennettavuus ja hallittavuus eivät ole tarpeeksi kehittyneitä, jotta ne pärjäisivät nykyiselle puhelinsysteemille. Muitakin ongelmia on. Luonnollisesti Voip:in tulo vaatii siirtymävaiheen, joka aiheuttaa omia pulmiaan. Kuten yhteensopivuudet tavallisen puhelimen ja ip-puhelimen välillä. Globaalisesti ajatellen ei köyhillä mailla ole varaa siirtyä tällaiseen systeemiin, joten varmasti löytyy maita, joissa puhelut toimivat vanhalla tekniikalla. Joten ei voida puhua puhelinliikenteen siirtymisestä internetiin, jos osa maailman maista toimii edelleen vanhalla tekniikalla. Vai onko Voip vain rikkaiden maiden ylellisyys? Todennäköisesti ei, koska maailma tulee yhä teknologisemmaksi, vaikka poikkeuksiakin tullee olemaan.
Tietoturva ja hinnoittelu
Nykyisin käytettävää tcp/ip -protokollaa ei suunniteltu tietoturvalliseksi 80-luvulla, koska internetin ajateltiin jäävän todella pieneksi (noin 100 konetta). Mutta historia on osoittanut oletuksen vääräksi ja sen takia erilaisilla ratkaisuilla on paranneltu tietoturvaa. Kuitenkin on mahdollista, että joku voisi salakuunnella yhteyksiäsi ( sniffing ) tai väärentää henkilöllisyytensä ( spoofing ).
Tietoturva tulee varsin olennaiseksi asiaksi, jos tavalliset puhelut muuttuvat ip-puheluiksi.
Suurimmaksi osin raha ratkaisee ip-puheluiden kohtalon. Jos puhelinoperaattorit näkevät taloudellisesti kannattavaksi siirtyä uuteen systeemiin, niin näin tapahtuu. Laskutus voi tapahtua monella tavalla, mutta kaikissa todennäköisesti on jonkinlainen perusmaksu esimerkiksi kuukausittain. Eri tapoja:
1. Datapakettien mukaan eli jokaisesta ip-paketista joutuu maksamaan x penniä, jossa x on operaattorista riippuva hinta.
2. Ajan mukaan eli kuten nykyisessä puhelinsysteemissä laskutetaan.
Mahdollisesti voi myös lisälaskua tulla "hypyistä" ja etäisyydestä. Eli jos soittaja on Suomessa ja vastaanottaja Japanissa, niin suuresta etäisyydestä voidaan laskuttaa. Esim x penniä/1000km. Hypyt ovat palveluoperaattorien lkm, joiden omistamien verkkojen kautta paketit kulkevat. x penniä/hyppy. Ja luonnollisesti laskutetaan soittoajankohdan mukaan eli puhelut voivat olla kalliimpia joinakin kellonaikoina kuin toisina. Tällä pyritään helpottamaan verkon kuormitusta ohjaamalla soittajia käyttämään hiljaisempia aikoja kuormituksen suhteen. esim x penniä/puhelu 22.00-07.00 ja y penniä/puhelu 07.00-22.00 tai muunlainen vastaava aikojen jako.
Tällaisia palveluita tarjoavat esimerkiksi Telia, RSL Com Finland Oy ja SuperTel Oy.