Siirtyykö puhelinliikenne Internetiin
Lähdeaineisto
Timo Viipuri
Kalervo Kujala
Mikko Lehtonen
4.12.2000
![[Edellinen sivu]](left_arrow.gif){kind=icon}
![[Seuraava sivu]](right_arrow.gif){kind=icon}
Digitaalinen konvergenssi
Johdanto
Pystytäänkö yhdistämään kaikki viestimet yhdeksi kokonaisuudeksi? Siinä piilee ainakin suuri mahdollisuus, mutta onko se lopulta edes mahdollista. Puhelinliikenteen siirtyminen kokonaan Internettiin vaatii paljon verkkotekniikalta. IP - pohjaisen Internetin suunnittelu periaate on nimittäin puhelinverkon vastakohta. Internet on suunniteltu pakettikytkeintäiseksi kun taas puhelinliikenne on perinteisesti vaatinut piirikytkentäistä verkkoa.
Konvergenssillä tarkoitetaan siirtoteiden, laitteiden ja yhteystapojen yhdentymistä. Nykyisin vielä puhutaan erillisistä TV-, matkapuhelin ja tietoliikenneverkoista, mutta konvergoitumisen tapahtuessa näiden tiedonsiirtotavat sekä siirtotiet yhdenmukaistuvat.
Televerkot
Verkkoteknologia on kaiken pohjalla. Puhelinliikenteen kannalta voidaan erottaa selvästi kaksi erillistä tapaa välittää informaatiota: radioliikenne sekä kiinteä puhelinverkko. Toisaalta radioliikennekin käyttää kiinteää verkkoa yleensä apunaan: vain loppupään asiakas on langaton (esim. kännykästä radiomastoon) ja muuten käytetään kiinteää verkkoa.
Perinteisesti verkot on jaettu puhelinverkkoihin sekä dataverkkoihin.
Puhelinverkot
Puhelinverkkoihin lasketaan kuuluvaksi myös mobiiliverkot , kuten GSM -verkko. Puhelinverkoissa on pyritty muodostamaan oma kanava jokaista puhelua varten. Yhteydet muodostetaan piirikytkentäisesti, yleensä valinnaisesti. Ne on suunniteltu äänidatan välittämiseen. Kaapeloinnin (esim. kupari -tai valokaapeli) kannalta on ihan sama siirretäänkö niissä dataa vai puhetta, mutta erilaiset protokollat rajoittavat verkon käytön laajentumista. Puhelin -ja dataverkot eroavat mm. yhteyksien muodostuksessa, tiedonvälityksessä sekä palvelumalleissa.
Internetin räjähdysmäisen kehityksen alettua myös yhtenäisiä käytäntöjä puhelinverkon ja tietoliikenteen yhdistämiseen on pyritty rakentamaan. Laajamittaisin tällainen on ATM (asynchronous transfer mode), joka edistyksellisyydestään huolimatta on jäänyt varsin vähäiselle käytölle muutoin kuin joissain runkoverkoissa
Lanka- ja langaton verkko yhdistyvät protokollatasolla vähitellen. Tällaisia askeleita on jo otettu. Esim. Nokian lanseeraama Mobile IP pyrkii tuomaan lähinnä yrityskäyttäjien ulottuville työpisteen siirrettävyyttä. Se mahdollistaa yrityksen verkkoon kytkeytymisen loogisesti samaan paikkaan fyysisestä sijantipaikasta riippumatta. Se tarjoaa ratkaisun kuitenkin vain saman yrityksen sisällä mikäli kaikkiin toimipisteisiin on asennettu sopivat tukiasemat
Dataverkot
Tietoliikenneverkoissa (Internet) on käytetty ns. sähke (datagram) pohjaisia ratkaisuja. Konvergenssia alkoi tapahtua Internetin voimakkaan kasvun myötä: katsottiin videon pätkiä tietokoneelta tai puhuttiin kavereille Internet puhelimen avulla. Internetin käyttämä IP-protokollaa on siis laajennettu uusille käyttöalueille.
IP-protokollasta onkin tulossa standardi kaikkeen tiedonsiirtoon. Nykyisellä käytössä olevana versionaan se tosin kykenee hoitamaan huonosti esim. liikkuvan kuvan suuria ja tasaisia tiedonsiirtovaatimuksia eikä se muutoinkaan luonnostaan sovellu puhelin- tai varsinkaan televisioliikenteelle. Tilanteeseen on helpotusta luvassa uusilla versioilla ( IPv6 , Internet Protocol version 6) sekä teknisillä ratkaisuilla joilla pyritään takaamaan riittävä kaistanleveys. Nykytilanne on se, että kaikki Internetin yhteydet käyttävät toistaiseksi vanhaa IP-protokollaa puhelinliikenteen kulkiessa omilla protokollillaan .
Päätelaitteet
Päätelaitteet täytyy suunnitella verkkotekniikoihin sopiviksi. Eli valinta on tehtävä digitaalisen televisioverkon tai IP-pohjaisen dataverkon välillä. Tekniikoita ei kuitenkaan pysty täysin jakamaan vaan rajat laitteiston, verkkoteknologian ja sisällöntuotannon välillä ovat hämäriä: laitteisto määrittelee parametreja sisällöntuotannolle, verkko laitteistolle ja osaltaan myös sisällölle.
Suomessa on usein ajateltu, että puhelinverkon ja dataverkon konvergoituessa uusi monikäyttöinen päätelaite rakentuu kännykään. Tähän on varmasti vaikuttanut Nokia ja sen vahva vaikutus Suomessa. Kännykkää paremmin siihen voisi sopia kuitenkin kämmenmikrot. Palmtopit ovatkin selvästi osa tulevaisuuden televiestintää. 3Com -yhtiö on mm. kehittänyt suositusta PalmPilot -mallistaan puhelimena toimivia versioita, jotka ovat jo markkinoilla. Kämmentietokone on lähtökohdiltaan matkapuhelinta parempi käsitellessä esimerkiksi liikkuvaa kuvaa äänellä. Kännykkä onkin alunperin suunniteltu puhelimeksi, ei kokonaisvaltaiseksi mediapäätteeksi. Tietenkin jos Nokialla riittää tieto-taitoa tai he onnistuvat tekemään loistavia yritysostoja niin matkapuhelimesta voi kehkeytyä todellinen multimedialaite.
Nokian WAP (wireless application protocol) -protokollaa hyödyntävä matkapuhelinmalli 7110 on yksi Nokian vastauksista. 7110:n kohdalla WAP tarkoittaa toistaiseksi mahdollisuutta lähettää sähköpostiviestejä. Suuresta vallankumouksesta ei siis vielä voida puhua. Sisällöntuottajat ovat toistaiseksi luoneet hieman laajennettuja muotoja entisiin tekstiviestipohjaisiin palveluihin esim. uutiset, lentoaikataulut ja urheilutulokset...
Digitaalitelevisoon perustuvasta multimedialaitteessa on se suuri ongelma, että televisio on ollut vain vastaanotin, eikä siinä ole ollut mahdollisuutta vuorovaikutteisuuteen. Konvergoitumisen toteutumiseen tarvitaankin uusia innovaatioita: tuskin Palmit, matkapuhelimet tai televisiot täyttävät kaikkia uuden teknologian vaatimuksia.
Tekniikka on ihmistä varten
Liian usein insinöörit suunnittelevat uusia hienoja laitteita ja tekniikoita, mutta eivät tiedä asiakkaiden todellisia tarpeita. Kuluttajat kuitenkin lopulta määräävät valinnoillaan, mitä tuotteita lopulta ostetaan. Uusien tekniikoiden tulisikin tarjota joitain uusia mahdollisuuksia tai todellisten tarpeiden tyydyttäjiä. Sisällön tuotannon tulisikin olla keskeisessä asemassa. Uudet mediat tarvitsevat uudenlaista sisältöä ts. televisiossa ja Internetissä tarvitaan erilaista lähestymistapaa.