TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Etusivu Sähköinen identiteetti Sähköinen maksaminen Kolmas osapuoli ja varmenteet Sanastoa Linkit ja tekijät

KOLMAS OSAPUOLI JA VARMENTEET Varmennettaessa julkinen avain oikeaksi käytetään hyväksi kolmatta osapuolta, joka tunnistaa avaimen haltijan oikeaksi. Tämä kolmas osapuoli salakirjoittaa avaimen omalla salaisella avaimellaan merkiksi sen luotettavuudesta. Salakirjoitettua julkista avainta kutsutaan varmenteeksi, joka näin on yhtä luotettava kuin sen myöntävä taho. Suomessa varmenne viranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Varmenteet tallennetaan julkisten avainten kanssa hakemistoihin. Kolmannen osapuolen ja varmenneviranomaisten määrittely: Julkisen avaimen infrastruktuuriin liittyvien turvapalvelujen tarjoajia nimitetään luotetuiksi kolmansiksi osapuoliksi, varmenneviranomaisiksi ja/tai varmenneorganisaatioiksi. Käsitteistä ei ole olemassa selkeästi yksikäsitteisiä määritelmiä, vaan käsitteen sisältö määräytyy usein puhujan/kirjoittajan lähtökohtien ja tarkoitusperien mukaan. Seuraavassa on pyritty kuvaamaan käsitteiden yleistä sisältöä. Luotettu kolmas osapuoli: Määritelmän mukaan luotettu kolmas osapuoli (Trusted Third Party, TTP) tarkoittaa turvallisuusviranomaista tai tämän valtuuttamaa tahoa, johon käyttäjät luottavat ja joka tarjoaa tietoturvallisuuteen liittyviä palveluja. TTP:n tarjoamat palvelut liittyvät luottamuksellisuuden, eheyden, todentamisen ja kiistämättömyyden toteuttamiseen. TTP:n avainpalvelut ovat yleensä julkisen avainten rekisteröintiin, varmentamiseen ja jakeluun liittyviä palveluja, mutta voivat olla myös salaisten avainten luontiin ja levitykseen (käytettäessä salaisen avaimen menetelmiä) liittyviä palveluja. Luotettu kolmas osapuoli -määritelmää käytetään usein myös yksinkertaisesti tarkoittamaan jotakin tahoa, johon muut luottavat. Tahon ei tarvitse välttämättä olla viranomainen tai viranomaisen valtuuttama. TTP:n toiminnan luotettavuus voi siten perustua viranomaisten valtuutukseen tai johonkin muuhun seikkaan, jonka vuoksi tahon luotettavuuteen uskotaan. Esimerkiksi mahdollisia TTP-tahoina voisivat olla pankit, luottolaitokset, kauppiasyhdistykset tai teleoperaattorit. TTP on yleiskäsite, joka pitää sisällään mm. seuraavassa määritellyt varmenneviranomaiset, varmentajat ja rekisteröijät. Poliittisissa yhteyksissä TTP-termiin saatetaan automaattisesti liittää kuuluviksi Key Escrow -palvelut. Teknisissä määritelmissä ja kuvauksissa Key Escrow on vain yksi mahdollinen TTP:n palvelu. Varmenneviranomainen, varmentaja: Varmenneviranomainen tai varmentaja (Certificate Authority, CA) on ISO/IEC:n määritelmän mukaan viranomainen, joka luo ja allekirjoittaa varmenteet. CA voi myös olla avainten luoja. Rekisteröijä: Rekisteröijä (Registration Authority) huolehtii käyttäjien rekisteröinnistä ja avaimen sitomisesta käyttäjään. Rekisteröijä voi olla sama taho kuin CA tai TTP. Varmenneorganisaatio: Tässä selvityksessä on pääasiassa käytetty yleiskäsitettä varmenneorganisaatio tarkoittamaan tahoa, joka jakaa varmenteita sekä tarjoaa muita palveluja. Varmenneorganisaation ei kuitenkaan tarvitse olla viranomainen tai edes toimia viranomaisen antamin valtuuksin. Luotettu kolmas osapuoli -käsitettä on haluttu välttää, koska sen usein ajatellaan sisältävän Key Escrow/Recovery -palveluja. Key Escrow/recovery: Key Escrow (tai Key Recovery) -järjestelmässä valtuutetulle taholla voidaan joissakin tilanteissa antaa mahdollisuus salatun liikenteen tai aineiston purkuun. Järjestelmässä yksi tai useampi luotettu osapuoli säilöö salaiset avaimet tai ns. palautusavaimet (recovery keys), joiden avulla voidaan määrittää salauksessa ja salauksen purussa käytetty avain. Escrow-termi tarkoittaa kolmannen osapuolen haltuun uskottua asiakirjaa, joka luovutetaan jonkin ehdon täyttyessä. Valtuutettu taho, jolle salainen avain luovutetaan, voi olla esimerkiksi viranomainen, työntekijän työnantaja tai avaimen omistaja itse. Varmenne menetelmiä: Sirukortissa olevalle mikropiirille tallennetaan salaiset "avaimet", näiden käyttötarkoitus, niihin liitetyt varmenteet, varmenteen haltijan nimi, varmenteen sarjanumero, voimassaoloaika ja antaja. Henkilön tietosuojan turvaamiseksi salaiset avaimet on tallennettu ainoastaan kortille, eikä niistä jää kopioita minnekään. Solon Internetissä palvelussa puolestaan yhteydet salataan selainohjelmien tukemaa SSL-salaustekniikkaa käyttäen. SSL (Secure Sockets Layer) -yhteyskäytäntö suojaa osapuolten väliset sanomat muuttamista ja lukemista vastaan. Asiakkaan selainohjelma muodostaa yhteyskohtaiset salakirjoitusavaimet, jotka välitetään salakirjoitettuna pankille niin, että vain pankki voi ne avata. Avaimen avulla sanomiin lasketaan tarkistusluku, MAC. Ulkopuolinen ei voi huomaamatta muuttaa sanomia, koska hän ei voi laskea muuttuneeseen sanomaan pätevää MACia ilman salakirjoitusavainta. Sanomat myös salakirjoitetaan tällä avaimella niin, että kukaan ulkopuolinen ei voi lukea niiden sisältöä. Palvelu ja selain muodostavat avaimen yhteyden alussa. Sitä vaihdetaan ajoittain yhteyden aikana. SSL-turvamenettelyyn kuuluu myös palvelimien sertifiointi. Yhteyden ottaja voi tarkistaa sertifikaatista että yhteys on varmasti pankkiin napauttamalla hiirellä mm. lukon-kuvaa. Sulkulista: Certallilla, joka on eräs kolmas osapuoli, joka ylläpitää järjestelmää, jossa julkiset avaimet ja salaiset avaimet ovat, on myös sulkulista, johon voi ilmoittaa, jos julkinen avain ei enää ole käytössä vaikkapa katoamisen vuoksi. Esimerkiksi pankkikortti, jossa on siru ja varmenne, saattaa hukkua sähköisen henkilökortin tai toimikortin mukana. Tilanne on vakavin silloin, jos myös pin-koodi häviää. Koskinen toteaakin sulkulistapalvelun olevan mahdollista saada myös ympärivuorokautiseksi eli on-line –tilaan.