GPS-yleistä

• Yksittäisen ihmisen kannalta
• Liikenteessä
• Tulevaisuudessa

GPS-paikannusjärjestelmä on maailmanlaajuinen, Yhdysvaltojen puolustusministeriön ylläpitämä järjestelmä. Se perustuu 24 paikannus-satelliittiin, joilta saaduilla tiedoilla pystytään paikantamaan GPS-navigaattori melko tarkasti (n.20-40m tarkkuudella). Pystyäkseen tarkkaan paikannukseen navigattori tarvitsee tiedot 4:stä eri satelliitista. Satelliittien radat takaavat, että periaatteessa navigaattorin "nähtävissä" on koko ajan 5 tai useampia satelliitteja. Navigaattori laskee saadun datan ja radioaaltojen etenemisnopeuden perusteella kuinka kaukana se on itse satelliitista ja kun tiedetään etäisyys 3:sta satelliitista, voidaan sijainti laskea. Paikannus vastaa siis yksinkertaistetusti kolmiomittausta. Neljättä satelliittia käytetään varmennukseen. Järjestelmä tarvitsee myös maa-asemia ylläpitoa ja valvontaa varten. Maa-asemia on eri puolella maapalloa ja pääasema sijaitsee Falconin sotilastukikohdassa Coloradossa.

GPS satelliitit käyttävät kahta eri lähetystaajuutta (1575.42 MHz ja 1227.6 MHz). Toinen (1227,6 MHz) on salattu ja on käytössä vain Yhdysvaltojen puolustusvoimille, mistä johtuu että siviilikäyttöön tarkoitettu GPS on epätarkempi kuin vastaava USA:n puolustusvoimien GPS. Aiemmin Yhdysvallat myös lähetti häiriösignaalia SA (Selective Availability) siviilitaajuudella, mutta tämä häirintä on lopetettu 2.5.2000. Sotilaskäyttöön tarkoitetusta GPS:stä käytetään lyhennettä PPS (Precise Positioning System) ja siviilikäyttöön tarkoitetusta SPS (Standard Positioning System).[1]