TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Älykäs koti

Mika Hanski
Markus Lehtonen
Kimmo Tuomainen

Käytännön toteutus

Kaiken ydin, alku ja juuri on kodin keskusserveri, joka toimii ajastettujen toimintojen ajastajana sekä yleisenä tiedonvälityskanavana eri laitteiden ja mekanismien välillä. Se toimii myös kodin viihdekeskuksen mediapankkina. Keskuskoneessa voivat sijaita myös perheenjäsenten sähköpostilaatikot, kotisivut, osoitemuistiot. Koska keskuskone pääasiallisesti hallitsee dataa, se voi olla jopa nykyaikainen tietokone, jossa on paljon levykapasiteettia.

Keskuskoneen tulee tietysti "keskustella" muiden älykkäiden kodin komponenttien kanssa. Tämä voisi tapahtua erilaisten dataverkkojen välityksillä. Nykyaikaisista verkkoratkaisuista varmasti kiinteä ethernet-verkko palvelee parhaiten mediapalveluita. Video- sekä musiikkijukeboksit voisivat soittaa mediansa suoraan verkon yli. Toisaalta käytännöllisempi tapa olisi tulevaisuudessa rakentaa koti kokonaan wireless-lan -laitteiden varaan. Tällöin mm. kaiuttimet voisi sijoittaa lähes mihin tahansa pistorasian lähettyville. Kaikista ns. älykkäistä laitteista tulisi helposti siirreltäviä sekä ihmisten inhoama johtohelvetti vähenisi lähes olemattomiin.

Yksinkertaisemmat sähköverkkoon kiinteästi kytketyt laitteet voisivat kommunikoida keskustietokoneella X10-tyyppisen sähköverkkoa hyödyntävän dataverkon välityksellä. Näin voitaisiin esimerkiksi ohjailla kontrolloidusti valaistusta. X10 soveltuu yksinkertaisten käskyjen ja tilatietojen välitykseen. Esimerkiksi huoneiden lämpömittarit osaavat kertoa keskustietokoneelle mittalukemansa. Vastineeksi keskuskone voi lähettää lämmitysjärjestelmälle käskyjä alentaa tai korottaa lämpötilaa. Myös pesukoneet ja astianpesukoneet voivat ilmoittaa tilanvaihteluistaan ja valmiudestaan keskitetysti keskustietokoneelle. Tällaisia vain tyhmiä komentoja tottelevat ja tyhmiä viestejä välittäviä laitteita ei olisi vaikea toteuttaa - itse asiassa sellaisia on jo olemassa.

Kaikkien palveluiden ohjaukseen käytettäisiin yleiskaukosäädintä, joka voisi olla vaikkapa jokin tulevaisuuden kännykkä tai PDA-laite. Huomattavasti hankalampi toteuttaa olisi puheella toimiva ohjaus. Nykytekniikalla se ei vielä onnistu, varsinkin kun huoneiden akustiikka on erilainen ja jokainen puhuu erilailla. Nykyisiä kotitietokoneita korvaamassa olisi luonnollisesti paljon päätelaitteita.

Futuristisemmat ideat, kuten erilaiset robotit, juuri puheohjaus ja henkilöntunnistusmenetelmät ovat nykytekniikan ulottumattomissa. Näitä kuitenkin tutkitaan paljon ja oletettavasti ne vielä joskus ovat osa arkipäivää.

Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
Sivua on viimeksi päivitetty 07.12.2000 21:34
URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/34/sivu3.shtml