IP-puhelut tänään ja huomenna
Miksi IP-puhe?
Internetin ja puhelunvälityksen yhdistymisestä
on puhuttu jo vuosia, ja jotakin on jo ehtinyt tapahtuakin. Yksityisen
kuluttajan kannalta suurimmat hyödyt ovat kustannussäästöissä (erityisesti
kaukopuheluissa), yrityksiä kiinnostavat kustannusten lisäksi myös uudet data-
ja puheverkon integroimisesta syntyvät uudet mahdollisuudet.
Jo joitakin vuosia sitten asiantuntijat
olettivat, että puheesta ei kannata maksaa erikseen, koska puhe kuormittaa
verkkoa dataa vähemmän. Näin ei vielä
toistaiseksi käynyt kuin osittain, mutta ei ole ollenkaan mahdotonta, etteikö
tämä tapahtuisi tulevaisuudessa. Tämä kehitys on mahdollista myös kalliimmissa
mobiilipuheluissa, koska kannettavat tietokoneet (ja kämmenmikrot
tulevaisuudessa) voidaan liittää WLAN:iin
ja vastaviin teknologioihin. Operaattorit, erityisesti ne, jotka välittävät
pelkästään lankapuhelinverkon puheluita, eivätkä ole varustautuneet
tulevaisuuteen, tulevat olemaan vaikeuksissa lähitulevaisuudessa.
Esimerkki integroinnin eduista yrityksille on
puhelinmyyntijärjestelmä. Kun asiakas soittaa myyjälle, työaseman kuvaruudussa
näkyy soittajan identifikaatiotietojen lisäksi esim. asiakashistoria, avoimet
tilaukset ja toimituksessa olevat tuotteet. CTI (Computer Telephony
Integration) ei ole koskaan ennen onnistunut, sillä puhelin- ja
tietokonejärjestelmien välillä ei ole ollut kunnollisia standardirajapintoja.
Sähköisen kaupan tapauksessa on täysin luonnollinen kehitys, että myyjältä
kysytään lisätietoja IP-puheen kautta.
Tilanne tänään
Ulkomaanpuheluissa IP-puhelut ovat jo vieneet
perinteisten teleoperaattorien markkinaosuuksia. Käyttäjällä on tässä tapauksessa ihan tavallinen puhelin.
Normaaleissa ulkomaanpuheluissahan maksu koostuu lähtö- ja kohdemaan
operaattoreiden verkkomaksuista, jotka ovat perinteisesti moninkertaiset
IP-puheluihin nähden.
Windows-käyttöjärjestelmän käyttäjät ovat
päässeet nauttimaan NetMeetingin,
MSN Messengerin ja muutaman muun ohjelman
kautta IP-puheluista. NetMeetingin äänenlaatu ei ole kovinkaan hyvä, MSN
Messengerin äänenlaatu on puolestaan vähintään normaalin lankapuhelimen tasolla
hyvillä verkkoyhteyksillä. Messengerin tapauksessa Microsoft on lisensoinut
äänipakkauksen Net2Phonelta. On
mahdollista, että Microsoft tulee käyttämään Net2Phonen tekniikkaa myös
NetMeetingin tulevissa versioissa.
MSN Messenger osaa ottaa myös yhteyden lanka- ja
matkapuhelimiin. Se osaa myös soittaa pohjois-amerikkalaisiin puhelimiin
ilmaiseksi (puhelun yhteydessä käyttäjä katselee mainoksen), muista puhelimista
joutuu maksamaan.
VoIP-puhelut ovat vielä toistaiseksi vaatineet
PC-koneen tai erikseen hankittavan puhelinkojeen. Motorola on patentoitunut
menetelmän (US 6,141,341), joka mahdollistaa vanhan puhelimen käytön
IP-puheluissa; Yhdysvalloissahan tämä toimii liitäntöjen puolesta suhtellisen
helposti, koska puhelimien liittimet ovat samoja kuin Ethernet-verkon
liittimet. Keksinnön ydin koostuu järjestelmäohjaimesta ja muistikomponentista.
Muisti puskuroi signaalia, ohjain sieppaa peräkkäistä signaalia paitsi
tietenkin puskurissa olevaa, ja lähettää VoIP-puhelun Internetiin, kun
tällainen signaali on havaittu.
H.323 on osa H.32x-standardiperhettä, joka
käsittää erilaisia videoneuvetteluun vaadittavia komponentteja. H.323:n
perusajatus on, että IP-keskustelukumppanit ovat vertaiskumppaneita samassa
lähiverkossa. H.323 valmistui vasta muiden perheen standardien jälkeen, ja
siksi siinä on määrittelyt yhdyskäytäville ja portinvartijoille (portinvartijat
säätelevät verkon kuormitusta) muita tekniikoita käyttäville neuvottelijoille.
Standardin laajuus tarkoittaa valitettavasti pidempää implementointiaikaa ja
yhteensopivuusongelmia. Äänenlaadun ja verkon kuormituksen välillä tehdyt
kompromissit rasittavat myös H.323:a.
Standardia kehittävää, telemaailmasta tulevaa ITU-T:tä on myös syytetty hitaudesta ja siksi
VoIP-standardeja onkin lähdetty kehittämään myös Internet-maailmasta tutussa IETF:ssä, mikä onkin nopeuttanut asioiden
käsittelyä.
H.323:n vuoksi kytkeytymisajat jäävät pitkiksi,
koska yhteyden muodostus vaatii parikymmentä viestiä lähde- ja kohdekoneen
välillä, mm. koodekkien tarkistusten takia. H.323 on kehittynyt alkuajoista,
mutta siitä huolimatta IETF on alkanut kehittämään uutta standardia; SIP:ia.
SIP:stä on pyritty luomaan kaikinpuolin
yksinkertaisempi standardi kuin H.323:sta. Se on pyritty luomaan toimivaksi
olemassaolevien IP-protokollien ja -arkkitehtuurien kanssa. SIP:n
yhteydenmuodostus ei tarkista koodekkeja, mikä tarkoittaa sitä, että yhteys
muodostuu nopeammin. SIP:n skaalautuvuus suurissa verkoissa on huomattavasti
H.323:a parempi. SIP:n mahdollistama palveluskaala ovat myös laajempi kuin
H.323:n vastaava.
IETF:n MeGaCO-työryhmä kehittää
uusia menettelyjä tälle aluelle. Esimerkkinä tästä on mm. Media
Gateway Application Profile.
VoIP:n laatutekijät
IP-puheluissa täytyy varmistua siitä, että
VoIP-paketit eli datagrammit saapuvat kohteeseensa oikea-aikaisesti.
VoIP-liikenne on erittäin kriittinen lähetysviiveen ja tippuneiden pakettien
suhteen. QoS (Quality of Service, palvelun laatu) hoidetaan usein reititin- tai
verkon reuna-tasolla, joskin muutamat IP-PBX:t voivat myös hoitaa sen. Jokainen
reunalaite hoitaa QoS:n eri tavalla, mutta suurimmalta osin tietyntyyppinen
verkkoliikenne tulisi priorisoida.
Priorisoimalla VoIP-liikenne voidaan varmistaa,
että jos kaistanleveys on niukanlainen, VoIP-liikenne voi käyttää verkon niitä
osia, jossa muut liikennetyypit (esim. HTTP-liikenne) ovat kiellettyjä.
HTTP-paketteja voidaan siis pudottaa, jotta VoIP-paketit tulisivat perille.
QoS:in tarkkailuun on tehty työkaluja. Yksi
näistä on Shomiti Systemsin Surveyor
Protocol Analyzer ja Multi-QoS plug-in. Tämä laitteen ja ohjelmiston yhdistelmä
voi seurata VoIP H.323- ja Ciscon
SSP-puheluja mukaan lukien puhelutietojen raportoinnin, esim. kuinka paljon
häviöitä oli linjalla. Surveyor auttaa määrittämään mahdolliset huonoon QoS:iin
johtavat syyt dekoodaamalla täysin Layer 7-liikenteen ja luomalla raportit
signaloinnista ja viestiliikenteestä. Tällaiset tarkkailutyökalut tulevat
tärkeäksi siirryttäessä VoIP-järjestelmiin, koska puhelinjärjestelmän tulee
toimia kaiken aikaa, ja on hyödyllistä tarkkailla QoS:ia sekä pitää siitä
lokia.
|
