TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


4G - mikä se on?


Sisällys

Johdanto

2G

3G

4G

Päätelaitteet

Tekniikka

Palvelut

Sanasto

Linkit ja lähteet

Tekijät

3G 

 On arvioitu, että kolmannen sukupolven puhelinteknologia (3G, UMTS) ei tule olemaan niin raju juttu kuin, mitä on aiemmin visioitu. Näin ollen 2 Mbit/s nopeudet UMTS:n ensi vaiheessa voidaan unohtaa, sillä 3G mahdollistaa nopeudet 144-384 kbit/s, mutta todelliset käyttäjälle saatavat nopeudet saattavat olla pienempiäkin. Toisessakin vaiheessa 2 Mbit/s nopeudet jäävät vain harvojen käytettäväksi, sillä sama tukiasema ei voi jakaa rajoitettua taajuuskanavaa loputtomiin. Muutoin tukiasemia olisi rakennettava niin paljon, että hinta nousisi liian korkeaksi. Silti jo UMTS:n mahdollistamat nopeudet nostavat tietoliikenteen puolesta mobiilien Internet-palvelujen käyttämisen uuteen luokkaan. Päätelaitteiden kyvyt kasvavat kohti nykyisiä kannettavia mikroja 
mahdollistaen multimedia- ja WWW-pohjaisten palvelujen käytön sujuvasti.

3G-teknologiassa edelleenkehitellään verkkopalvelujen kannalta GSM:ää.Suurin muutos on koskenut lähinnä radiojärjestelmiä ja hajaspektritekniikan (CDMA) käyttöönottamista. Siirtymä GSM:stä UMTSiin on tehtävä mahdollisimman joustavaksi, niin että uudet UMTS-kännykät sopivat yhteen vanhojen GSM-verkkojen kanssa. Eri maanosissa käytetään kuitenkin eri taajuuksia ja se voi olla tässä esteenä. 

3G:n epävarmuus liittyy liiketaloudellisiin laskelmiin. Asiakkailta on laskutettava korkeaksi kohonneet lisenssimaksut  ja kokonaan uusien verkkojen vaatimat massiiviset miljardi-investoinnit. Koska G2.5-teknologia pystyy EDGEn kera samankaltaisiin nopeuksiin, eivät operaattorit ja käyttäjät välttämättä halua maksaa liian korkeaa hintaa 3G-teknologiasta.
Koska käyttäjä, joka on tottunut 19 tuuman tarkaan näyttöön ei pidä uusinta matkapuhelinta tai edes Palm VII:ää todellisena Internetinä, saattaa 3G:n suurin hyöty olla päätelaitteiden edelleenkehittyminen, eikä suinkaan kolmannen sukupolven verkot itsessään. 

3G-tekonologia tulee käyttöön tämänhetkisten visioiden mukaan  vuonna 2002. Maailman ensimmäiset UMTS-toimiluvat myönnettiin Suomessa maaliskuussa 1999 neljälle operaattorille.

Taulukko. Kolmannen sukupolven matkaviestijärjestelmien tavoitteita
 

Taajuusalue  1700-2300MHz, kaista 230 MHz
Solukoko  Sisätilojen mikrosoluista satelliittiyhteyksiin
Puheen koodaus  n. 8 kit/s, viive 20-40 ms
Siirtonopeus ulkona  64-144 kbit/s
Siirtonopeus sisätilojen mikrosoluissa   2 Mbit/s
Päätelaitteen suurin liikkumisnopeus  250-500 km/h
Audiopalvelut   3,1 kHz, 7 kHz, 15 kHz
ISDN-palvelut  Käytettävissä
Videopalvelut koko järjestelmän alueella  8-64 kbit/s
Videopalvelut pienissä soluissa Alussa 1,5-2 Mbit/s,
myöhemmin jopa 20 Mbit/s

 


Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
Sivua on viimeksi päivitetty 07.12.2000 12:33
URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/12/kolmegee.shtml