TKK |
Tietoverkkolaboratorio
| Opetus
|
Kello ja kalenteri |
Monissa uusissa puhelimissa on kello, joissakin myös kalenteri. Kello on itse puhelimessa, ei
GSM-verkossa. Puhelimessa on pieni paristo tai akku, joka antaa kellolle virtaa, kun puhelimen
akku on irti. Toinen vaihtoehto on, että aika ja päiväys on asetettava uudelleen aina, kun
puhelimen akku on ollut irrotettuna.
Kellonajalla sinänsä ei ole puhelimen käyttäjälle kovin suurta merkitystä, kellonajan näkee
paljon paremmin rannekellosta. Kellosta on hyötyä lähinnä siinä, että saapuviin ja lähteviin
puheluihin voidaan liittää aikaleima, eli voit esim. katsoa puhelimesta, koska sinulle on
soitettu. Toinen kelloon liittyvä, kätevä ominaisuus on herätys.
Joissakin puhelimissa on myös yksinkertainen kalenteri, johon voi laittaa muistiin tapaamisia,
joista puhelin sitten muistuttaa. Valitettavasti kalenteri on usein niin yksinkertainen, että
sille on käyttöä lähinnä muistuttajana, ainoaksi kalenteriksi siitä ei ole.
|
Laskin |
Puhelimissa olevat laskimet ovat yleensä vaatimattomia nelilaskimia, ja niiden käyttäminen
puhelimen puutteelliselta näppäimistöltä ei ole kovin sujuvaa. Pienet laskutoimitukset kuitenkin
onnistuvat, ja tämä ominaisuus voi osoittautua hyvinkin hyödylliseksi silloin, kun muuta laskinta
ei ole saatavilla.
|
Pelit |
Pelit ovat kännyköiden puhtaasti viihdyttävä ominaisuus. Vanhemmissa kännyköissä pelejä ei vielä
ole, mutta uudemmista niitä kyllä löytyy. Eri kännykkämalleissa on eri pelejä,
mutta yleisimpiä ovat matopeli ja muistipeli. Uusimmissa malleissa on jo suosittu Tetris.
Työkäyttöön suunnitelluissa kännykkämalleissa ei pelejä välttämättä ole lainkaan.
|
Ulkonäkö |
Toistaiseksi puhelinten muotoilussa on pysytty melko perinteisissä kaavoissa, eikä kovin erikoisia
design-tuotteita ole markkinoilla näkynyt. Muotoilussa on keskitytty lähinnä toimivuuteen. Ehkä
näin on paras.
Joihinkin puhelimiin voi helposti, ilman työkaluja vaihtaa etupaneelin, etukuoren tai jopa koko
ulkokuoren. Värikuorten valikoima onkin suuri, joten jokainen löytää varmasti itselleen sopivan.
Kuoren voi toki vaihtaa kaikkiin puhelimiin, mutta toisissa puhelimissa siihen tarvitaan työkaluja
ja hieman ammattitaitoa.
Joissain puhelimissa näyttö on vain yksirivinen. Sitä on vaikea lukea.
Kuva: Esa Isopahkala
|
|
Helppokäyttöisyys |
Helppokäyttöisyys on osaltaan sidoksissa puhelimen näppäimistön ja näytön kokoon. Puhelimen
valikkorakenteen oppii puhelimesta kuin puhelimesta hetken käytön jälkeen. Näin ollen
helppokäyttöisyys on enemmänkin mielipiteestä kiinni kuin täysin vertailtavissa oleva ominaisuus.
|
Oheistarvikkeet |
Kännykköille on saatavissa koteloita ja autopidikkeitä. Kotelo suojaa kännykkää kolhuilta ja
näyttöä ja näppäimistöä likaantumiselta. Näin kännykän käyttöikä mahdollisesti pitenee. Kännykkä
kulkee helposti mukana, kun sen voi sujauttaa
vyöllä pidettävään koteloon. Liikenneturvallisuuden kannalta tärkein lisävaruste on
Hands Free -sarja, jonka voi asentaa autoon. Tällöin kännykkään puhuminen onnistuu helposti
autoa ajaessakin. Kokonaan kännykän käsittelyä Hands Free -sarjat eivät kuitenkaan poista, vaan
esimerkiksi puhelinnumero on valittava käsin. Hands Free -sarjat ovat melko kalliita, joten niitä
ei tule hankittua aivan ensimmäiseksi.
Motorola on meillä tuntemattomampi, vaikka yritys on maailman 2. suurin puhelinvalmistaja.
Kuva: Esa Isopahkala
|
|
Takuu ja huolto |
Lähinnä ulkomaalaisen tai vähemmän tunnetun kotimaisenkin puhelimen ostajan kannattaa
varmistua uuden puhelimensa huollosta. On ikävää jos puhelin matkustaa huoltamista varten
ulkomaille. Takuun merkitystä pienentää se, että puhelimet ovat osoittautuneet aikalailla
toimintavarmoiksi vempaimiksi.
tekijät: Johanna Parviainen, Samuli Laukkanen, Mika Penttinen
Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan
laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla
vanhentunutta.
Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.
Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei
vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta.
Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja
Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 14.04.1999 20:50.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/42/om3.shtml
[ TKK
> Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
> Tietoverkkolaboratorio
> Opetus
]
|