TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Japanin kännykulttuuri

"Japanese customers always want the fanciest terminals. They don't want anything that's old"

(Anders Birkedal, general manager/Ericsson Toshiba Telecommunications, Nagoya)

Japanissa kännyköissä ei ole suuria eroja. Syy tähän on yksinkertainen, koska muovisen lelun näköisen yleensä hopeisen kännykän on todettu myyvän niin hyvin, ovat kaikki valmistajien tavoitteet samanlaisia. Muoto on yleensä kapea ohut ja pitkä. Näytöt ovat jo hitusen suuremmat kuin meillä, mihin on syynä siellä jo nyt käyttöön tulevat kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot, jotka pystyvät siirtämään kuvaa. Matkapuhelimien myynti tapahtuu toisin kuin meillä. Siellä kuluttajan hankkii ensin liittymän joltain operaattorilta (esim. NTT Docomo) jolta samalla saa myös puhelimen. Kuluttaja siis maksaa liittymästä ja saa samalla puhelimen. Kaikissa maan puhelimissa on myös näkyvimmin mainittuna operaattori jolta puhelin hankittiin ja sitten pienellä jossain alalaidassa kuka tämän tuotteen on valmistanut. Hinnat ovat uusissa puhelimissa huomattavasti halvemmat. Ne pyörivät noin 500-1000 markan välillä.

Noin 50% japanilaisista on matkapuhelin. Ero Suomen määriin tulee siitä ettei siellä läheskään niin nuorilla (lukioikäisillä alkaa olla jo puhelimet) ole puhelimia. Sitä vanhemmilla ne ovat vähintään yhtä suosittuja. Ericssonin lehdistötiedotteen mukaan 90% 20-30 vuotiaista omistavat matkapuhelimen. Tämän myös huomaa valikoimista. Japanista ei löydy samaan tapaan "lasten" puhelimia. Nuorten tapa koristella puhelimensa myös poikkeaa suuresti meidän tavoista. Puhelimiin kiinnitetään remmejä joita on usein enemmän kuin käyttäjällä käsiä. Lisäksi tähän remmiin on kiinnitettävä jokin söpö maskotti. Toinen hitti tuote joka ei ole pahemmin lyönyt läpi täällä on antenni jonka päässä oleva lamppu välkkyy kun puhelimella puhuu. Puhelimista ollaan myös paljon ylpeämpiä kuin meillä. Siellä esim. viime kesänä nuorten keskuudessa oli hienoa roikuttaa sitä paksulla remmillä kaulan ympäri.

Japanista ei löydy ollenkaan vaihtokuoria vaan siellä myydään tarroja joissa on nappuloille ja näytölle reiät. Näiden lisäksi on tapana kiinnittää myös muitakin tarroja joten tulos on helposti hyvin sekava. Lisäksi kuorivaihtoehdoista puuttuu täysin meillä varttuneiden suosimat nougaan beige, savun sininen, keskiyön violetti hiilen harmaa ym. "arvokkaan" oloiset värit. Heillä vaihtoehdot rajoittuvat hopeaan, turkoosiin tai muihin "keinotekoisiin" väreihin. Japanissa ei ole oikeastaan mitään jakoa kuka käyttää mitä malleja. Japanilaiset on muurahaiskansaa, joten kaikilla täytyy olla suhteellisen samanmallinen, koska ei muutenkaan erottuisi joukosta. Sen sijaan Suomessahan meillä on kohtalaisen tarkka jako millaisia puhelimia löytyy miltäkin sosiaaliselta luokalta.

Japanilaisten ostopäätökseen vaikuttaa mitä mainostetaan eniten. Korkea laatu ja toimiva huolto ovat arvostettuja. Vaihtuvuus on suurta, tuotteen elinikä on muihin maihin verrattuna lyhyt. Ominaisuuksista tärkein on ulkonäkö ja koko (mitä pienempi, sitä parempi). Toiminta-aika ei ole niin tärkeä. Kuuluvuus ja puheominaisuudet ovat hyvin tärkeitä, koska meluisassa ympäristössäkin pitää pystyä puhumaan ja meluahan siinä maassa riittää.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.