TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

UMTS? 3G terminaalit UMTS verkkoteknologia Satelliittipuhelimesta maailmanpuhelin? Siirtyminen kolmanteen sukupolveen UMTS:n standardointi Tekijät Viitteet

Siirtyminen kolmanteen sukupolveen Siirtyminen GSM -järjestelmästä kolmannen sukupolven matkapuhelimiin ei tapahdu hetkessä. Prosessissa on muutama välivaihe jotka on esitelty seuraavassa. 1992 GSM operaattorit tarjoavat piirikytkentäisellä yhteydellä 9,6 kbit/s siirtonopeuden. Käyttäjät pystyvät surffaamaan Internetissä, lähettämään sähköpostia ja fakseja kytkemällä tarvittavat laitteet -GSM puhelimeen. Tekstiviestit tulevat markkinoille, käyttäjällä on mahdollisuus lähettää SMS -viesti, jonka maksimipituus on 160 merkkiä. 1998 HSCSD (High Speed Circuit Switched Data) käyttää neljää peräkkäistä 14,4 kbit/s siirtonopeuksista lohkoa, joten maksimisiirtokapasiteettia voidaan nostaa 57,6 kilobittiin sekunnissa. 1999 GPRS on pakettikytkentäinen siirtotapa, jossa pystytään kasvattamaan tiedonsiirtokapasiteettiä käyttämällä kahdeksaa 21,4 kbit/s kanavaa, antaen maksimikapasiteetiksi 171,2 kbit/s. GPRS:n suurin etu on kuitenkin se, että se pystyy kytkeytymään läpinäkyvästi Internettiin/Intranettiin samalla tavoin kuin nykyisin IP (Internet Protocol) palvelimelle nykyisin liitytään esimerkiksi lähiverkoissa. 2000 EDGE (Enhanced Data Rates for GSM Evolution), joka aikaisemmin tunnettiin GSM 384:nä tarjoaa 384 kbit/s maksimisiirtokapasiteetin käyttämällä kahdeksaa tiedonsiirtokanavaa. Kehittynyt, automaattinen modulointimenetelmä parantaa radio linkkien laatua. Parhaat siirtonopeudet saavutetaan lähellä tukiasemia, paikoilla joissa ei ole häiritseviä tekijöitä. Toisaalta EDGE kattaa melko laajan alueen hitaammilla nopeuksilla. 2002 UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) on kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä, joka tukee sekä paketti- että piirikytkentäistä tiedonsiirtoa. Ulkotiloissa pystytään 64-144 kbit/s tiedonsiirtonopeuksiis, maksimisiirtonopeus sisätiloissa on jopa 2 Mbit/s. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta käyttää ISDN -palveluja kännykällä ja hyödyntämään videopalveluja kännykän avulla. Useita samanaikaisia yhteyksiä voi olla samaan aikaan käytössä. Toimintoa voidaan hyödyntää esimerkiksi siten, että käytetään piirikytkentäistä yhteyttä videokonferenssin pitämiseksi, ja toisaalta selataan Internetiä pakettikytkentäisellä yhteydellä. Edellinen sivu | Seuraava sivu

Copyright 1999 Ville Sointu, Tuomas Erke, Antti Kaltiainen

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.