TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Puhelinlaskun juridiikka.

Puhelinlaskuun liittyvä lainsäädäntö

Yleinen kuluttajansuojalaki pätee tietysti myös teletoimintaan. Puhelinyhtiö ei esimerkiksi saa mainostaa puheluja yhteen hintaan ja laskuttaa toisen taksan mukaan. Laskussa on myös selvästi käytävä ilmi maksuvaatimusten perusteet eli laskussa on summan lisäksi ilmettävä, mistä tekijöistä saatu summa muodostuu.

Telealan omasta luonteesta johtuen (verrattuna vaikkapa tavaramyyntiin) on säädetty myös pelkästään telealaa koskevia lakeja ja asetuksia. Nämä koskevat puhelunyhtiön velvoitteita (kuten hätäpuheluiden välitys), oikeuksia (esim. oikeus telekaapelin sijoittamiseen) ja lukuisia muitakin seikkoja, mitä voidaan kuvitella liittyvän teletoimintaan. Tässä keskitymme kuitenkin lainsäädäntöön, joka liittyy käyttäjään eli teleoperaattorin asiakkaaseen ja laskutukseen.

Puhelinlaskun laiminlyönti

Useimmille meistä on joskus käynyt niin, että puhelinlasku on jäänyt syystä tai toisesta maksamatta. Tällöin puhelinyhtiö muistaa meitä nopeasti uudella maksuvaatimuksella. Vaatimus sisältää varoituksen siitä, että liittymä suljetaan, ellei laskua hoideta. Tähän puhelinyhtiöllä onkin lain suoma oikeus. Mielivaltaisesti puhelinyhtiö ei kuitenkaan saa liittymää sulkea, vaan liittymän sulkeminen on oltava perusteltua. Yksi lain määrittelemä perustelu on juuri maksujen laiminlyönti. Tässäkin asiassa laki pitää myös kuluttajan puolia. Puhelinyhtiö ei saa sulkea liittymää, jos

• lasku on maksettu kahden viikon kuluttua maksukehotuksen lähettämisestä (esimerkiksi sairaus tai työttömyys nostaa ajan kuukauteen)
• erääntyneet laskut eivät ole yli 300 markkaa
• käyttäjä tekee laskusta muistutuksen (valitus teleyhtiölle) laskun eräpäivään mennessä ja maksaa kuitenkin laskun riidattoman osan.

Laskun erittely

Nykyinen lainsäädäntö vaatii puhelinlaskuissa erittelyn, josta käy selkeästi ilmi puhelinlaskun jakautuminen eri puhelutyyppeihin. Lain mukaan laskussa on siis eroteltava

• paikallispuhelut
• kaukopuhelut
• kansainväliset puhelut
• matkaviestimiin otetut puhelut
• muut kuin telepalvelut (esimerkiksi kuukausimaksut)

Edellä mainitut asiat on vielä eroteltava eri operaattoreiden mukaan (esim. puhelut Soneran ja Radiolinjan matkapuhelinverkkoon on eroteltava toisistaan). Ilmaispuhelut eivät taasen saa näkyä eritellyssä laskussa. Lain mukaan alle 150 mk puhelinlaskua ei tarvitse automaattisesti eritellä, mutta asiakas voi vaatia ilmaisen erittelyn tässäkin tapauksessa.

Hyvän esimerkin puhelinlaskusta ja erittelystä löydät HPY:n kotisivuilta osoitteesta http://www.hpy.fi/koti/puhlasku/

Vieläkin tarkempi erittely puheluista on mahdollista saada. Laskun maksajalla on oikeus pyytää tarkempi erittely, mikäli epäilee laskun oikeellisuutta. Tällaisesta selvityksessä selviää jopa yksittäisten puheluiden ajankohdat ja (osittaiset) puhelinnumerot.

Riitatilanteet

Nykyaikainen laskutus perustuu kehittyneeseen ja melko luotettavaan tekniikkaan, joten kovinkaan usein riitatilanteita puhelinlaskun suhteen ei pääse syntymään. Silloin tällöin kuitenkin näin käy. Hankalia tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa riita juontuu yhteiskäytössä olevasta puhelimesta. Ajatellaanpa esimerkiksi tilannetta, jossa seurakunnan puhelimesta olisi soitettu 2 000 mk seksipuheluja. Periaatehan on tietysti se, että puhelinyhtiön pitää osoittaa, että puhelut on soitettu, ja seurakunnan se, että eipäs olekaan. Puhelinyhtiö perustelee asian tietysti automaattisella, luotettavalla, laskutuksellaan. Tarkemman erittelyn perusteella laskun syy yleensä selviääkin (esim. siivooja oli soittanut puhelut ollessaan illalla yksin paikalla). Tekninen vika laskutusjärjestelmässä on hyvin pienellä todennäköisyydellä mahdollista - ainakin niin, että se sattuisi kohdistumaan vain yhteen laskuun. Myös puhelinyhtiön henkilökunta voisi aiheuttaa asiakkaalle lisälaskua, mutta emme usko tätä juurikaan tapahtuvan. Aikana, jolloin keskuksissa istui puhelinneitejä yhdistämässä ja mittamassa puhelun kestoa, tällainen oli varmasti yleisempää. Harvoin asian tiimoilta mennään oikeuteen asti, mutta näinkin on joskus käynyt.

Viittaukset Suomen lakiin

Edellä mainituista asioista löytyy lakitekstiä kirjasta Suomen Laki I ja erityisesti kohdista Liikenneministeriön päätös teleliittymien toimitusehdoista (Vi 118a LiikMp teleliittymien toimitusehdoista 26.6.1996/503) ja Teletoiminta-asetus (Vi 118 Teletoiminta-asetus 31.5.1996/374).

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.