Puhelinverkon rakenteesta

Puhelinverkko on rakenteeltaan hierarkinen. Sitä, miten maanalainen kaapelien verkosto kuljettaa meidän viestimme loogisesti eteenpäin, voisi yrittää havainnollistaa seuraavilla esimerkeillä. Lähdemme jälleen liikkeelle historiallisesti mielenkiintoisesta osoitteesta Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa, jossa tehtailija Johan Nissinen rakennutti Suomen ensimmäisen puhelinlinjan vuonna 1876. Nykyisin tässä osoitteessa olevat kiinteät puhelinlinjat ovat Helsingin Puhelimen hallinnoimia. Ne on edelleen kytketty alueellisten keskusten kautta toisten alueellisten puhelinyhtiöiden verkkoihin. Esimerkin puhelut kulkevat näin ollen suurimmaksi osaksi Finnet-yhtiöiden hallinnoimissa puhelinverkoissa.

Puhelu Annankadulta Pizzataksiin

Kun tämän päivän liikkeenharjoittaja Annan- ja Eerikinkadun kulmassa päättää tilata pitsan Mechelininkadulta, hänen puheyhteytensä pitsayrittäjään toteutuu seuraavasti: Liikkeenharjoittajan puhelinkone on yhdistetty sitä palvelevaan tilaajakeskukseen kaapeliparilla, joka voi muodostua useasta erilaisesta metallikaapelin osasta. Tässä tapauksessa tilaajakeskus voisi olla esimerkiksi Erottajalla. Tilaajakeskukset ovat ns. keskittimiä tai keskuksia, joihin keskittimet ovat kytkettyinä. Näistä keskittimistä lähtevät kaapelit kaikkiin alueen puhelimiin. Tilaajakeskuksesta yhteys etenee aluekeskukseen, joka voisi tässä esimerkissä olla Meilahdessa. Tämä yhteys toteutuu nykyaikaisella valokaapelilla. Aluekeskuksesta puhelun reitti etenee edelleen valokaapelia eli kuitua myöten siihen keskittimeen tai tilaajakeskukseen, johon Mechelininkadulla sijaitseva puhelinlaite on kytketty. Sieltä puhelu siirtyy lopulta kaapeliparia myöten Mechelininkadulle. Nämä yhteydet on Helsingissä jo digitalisoitu, mutta yleisesti vielä koko maassa puhelinlaitteen ja päätekeskuksen väliset yhteydet ovat ns. analogisia. Kuparisia yhdysjohtoja on laajenevassa määrin korvattu valukuitukaapelilla myöskin tilaajaliittymissä.

Puhelu Annankadulta Espooseen

Liikkeenharjoittaja haluaa soittaa kotiin Espoon Haukilahteen. Tässä tapauksessa yhteys Erottajan tilaajakeskuksesta kulkee jälleen aluekeskukseen ja sieltä edelleen toiseen aluekeskukseen Espoossa. Aluekeskusten väliset yhdysjohdot ovat valokaapeleita. Reitti kulkee sitten edelleen espoolaisesta aluekeskuksesta Haukilahden aluetta palvelevaan tilaajakeskukseen valokaapelia pitkin. Tilaajakeskuksesta yhteys viimein etenee kuparikaapelia espoolaiskodin puhelinlaitteeseen.

Puhelu Annankadulta Turkuun

Liikkeenharjoittaja haluaa varata hotellin työmatkalleen Turusta. Puhelinyhteys Annankadulta kulkee tässäkin ensin Erottajan tilaajakeskukseen, ja sieltä edelleen esimerkiksi Meilahden aluekeskukseen. Aluekeskuksesta reitti etenee numerosuunnan mukaan ns. teleliikennealuekeskukseen, joka ohjaa kaukopuhelun tässä tapauksessa eteenpäin Turun alueen teleliikennealuekeskukseen. Myös teleliikennealuekeskusten väliset yhteydet on toteutettu valokaapeleilla. Turun puolessa yhteys reitittyy hierarkisesti "alaspäin" vastaavalla tavalla toiseen suuntaan kuin lähtöpäässä. Teleliikennealuekeskukset ovat niitä keskuksia, joista puhelut reitittyvät tilanteen mukaan edelleen myös esimerkiksi kansainvälisiin keskuksiin tai matkapuhelinkeskuksiin tai toisen operaattorin keskuksiin.

Puhelu Annankadulta Sallaan