TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Salauksen pikainen ABC

[Johdanto]
Perusteet
   [Kokeile salausta]
[Salausmenetelmät]
[Hyökkäykset]
[Tiedon kätkeminen]
[Politiikkaa]
[Sanastoa]
[Linkkejä]
[Tekijät]

Häh, mikä avain?

Samaan tapaan kuin kassakaapin avaamisen tarvitaan avain, eri salausmenetelmätkin vaativat lähes aina jonkinlaisen avaimen. Avain voi olla yksittäinen sana, lause, erikoinen luku tai satunnaista bittivirtaa. Salausmenetelmästä riippuen viestin salaamiseen ja salatun viestin avaamiseen voidaan käyttää joko samaa tai eri avainta.

Avaimen valinta

Jos avaimen pääsee itse valitsemaan, kannattaa valinta suorittaa huolella, sillä vaikka järjestelmä olisi kuinka luotettava, huonosti valittu avain voi pilata kaiken. Avaimen valintaan pätevät samat ohjeet kuin salasanoihin yleensäkin. Sen ei tulisi olla mikään tavallinen sana, nimi tai numerosarja (esimerkiksi syntymäaika), joka on helppo arvata. Joskus avaimen on oltava yksittäinen sana, joskus se voi olla kokonainen lause.

Termit selviksi

Salausmenetelmistä puhuttaessa selväkielinen teksti, englanniksi plaintext, viittaa joko salattavaan viestiin tai sitten purettuun viestiin. Termistä huolimatta selväkielinen teksti ei välttämättä ole tekstiä. Yhtä hyvin voidaan salata vaikka tietokoneelle siirrettyjä valokuvia tai ääntä. Kun viesti salataan, saadaan salakirjoitettu teksti, englanniksi ciphertext.

Avain on, mutta lukko puuttuu

Yksinkertaisimmillaan salaus voi tapahtua esimerkiksi näin:
  1. Otetaan viesti joka halutaan salata, esimerkiksi: "Tavataan vanhan tammen luona tänä iltana seitsemältä."
  2. Valitaan sopiva avain, jonka myös viestin vastaanottaja tietää. Otetaan tällä kertaa varsin yksinkertainen (ja huono) avain: jokerit.
  3. Nyt meillä on salattava viesti sekä avain. Jotta ne saadaan toimimaan yhdessä tarvitaan jokin salausmenetelmä. Tähän tarkoitukseen soveltuu mainiosti seuraavanlainen menetelmä:
    • Annetaan kaikille aakkosille numerot 1 .. 29, siten että A=1, B=2 ja Ö=29.
    • Otetaan viestin ja avaimen ensimmäinen kirjain ja lasketaan ne yhteen. Jos summa on suurempi kuin 29, vähennetään siitä 29.
    • Kun näin saatu luku muutetaan taas kirjaimeksi, saadaan salakirjoitetun viestin ensimmäinen merkki.
    • Esimerkiksi T = 21 ja J = 11, joten T + J = 21 + 11 = 32. Tästä vähennetään 29, jolloin saadaan 3, eli C kirjain.
    • Toistetaan samat vaiheet koko viestille, kirjain kerrallaan. Koska avain on viestiä lyhyempi, sen käyttö joudutaan aloittamaan ajoittain alusta.
    • Kun salakirjoitettua viestiä puretaan, toistetaan sama päinvastaisessa järjestyksessä.
  4. Kun viesti salataan käyttäen edellämainittua avainta ja salausmetelmää, saadaan salakirjoitetuksi tekstiksi: PCFHKPYEJKÖSFBJELRAOÖKQIYÖLEH
  5. Lähetetään salakirjoitettu viesti vastaanottajalla. Jos hänellä on sama avain kuin meillä, hän voi purkaa viestin.
Normaalisti edellä kuvatun kaltainen salausmenetelmä ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, vaan tarvitaan jotain parempaa.

<< Johdanto         Salausmenetelmät >>
Tekijät: Teemu Hyle, Juha Palomäki, Jarkko Rintamäki

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 22.12.1998 12:51.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s98/htyo/39/perusteet.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]