TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Miksi tieto pitää suojata? Tarve luottamuksellisten ja salaistenkin tietojen käsittelyyn, siirtoon ja säilytykseen on ollut olemassa läpi ihmiskunnan historian. Vielä viime vuosiin asti kysymys oli lähinnä valtioiden ja erityisesti armeijoiden tietojen salaamisesta. Historiaa tuntevat väittvät usein, että tinen maailmansota olisi päättynyt aivan toisin, ellei kaikki Saksan viestintä yijohdon ja alaisten välillä olisi ollut Liittoutuneiden luettavissa ja usein lähes reaaliaikaisesti. Saksan sodanjohdon horjumaton luottamus Enigma-salaamislaitteeseen koitui heidän turmiokseen. Yksityisen ihmisen tietoturva ei ole ollut kovin ajankohtaista ennen kännyköiden, Internetin ja pankkikorttien aikakautta. Aiemmin oli lähinnä vain rikollisilla tarvetta suojata tietojaan tai toimiaan. Monissa maissa on tälläkin hetkellä vallalla ajattelu ja lainsäädäntö, joiden mukaan ainoastaan rikollisilla voi olla jotakin sellaisia tietoja, joita he eivät halua valtionhallinnon tietoon. Tarvitseeko tavallinen kadunmies tietoturvaa nykypäivänä? Kyllä. Hän saattaa suunnitella vaalikampanjaa, keskustella verotuksestaan tai käydä iltapäiväkahveilla salaisen rakastajattarensa luona. Hän saattaa suunnitella uutta tuotetta, keskustella markkinointistrategiasta tai suunnitella jonkun yrityksen kaappaamista. Joissakin maissa on ihmisten sanavapautta rajoitettu jolloin oman vakaumuksensa ilmaiseminen vankilaan joutumatta edellyttää jonkinlaista tietoturvaa. Nykyajan ihmisen täytyy kysyä itseltään muutama kysymys arvioidessaan tarvettaan tietojensa turvamiseen. Voisiko joku rikollinen käyttää hyväkseen tätä tietoani? Paljonko työtä minun täytyisi tehdä kerätäkseni uudelleen nämä tiedot, jos ne tuhoutuisivat? Syntyisikö minulle harmia, jos joku muuttaisi näitä tietoja minun tietämättäni? Jokaisella meistä on hallussaan tietoja joiden kohdalla vastaukset ylläoleviin kysymyksiin eivät ole kovin rohkaisevia: pankkikorttien tunnusluvut, matkapuhelinten tunnusluvut, työhön tai opiskeluun liittyvät tiedostot. Lista jatkuu monien kohdalla huomattavasti pidemmälle. Vielä tultaessa tietoyhteiskunnan portaille oli tiedon turvaaminen helppoa ja yksinkertaista: ovi lukkoon tai vartija ovelle. Tietoa siirrettäessä oli mahdollista salata viestit tai siirtää tieto tiukasti vartioidussa salkussa. Vielä ensimmäisten tietokoneiden tullessa areenalle oli tietokonehuoneen lukitseminen riittävä turvakeino, sillä tietokonejärjestelmä koostui ainoastaan yhdestä tietokoneesta ja tarvittaessa tietoa siirrettiin koneesta toiseen magneettinauhoilla. Nykyiset tietojärjestelmät ovat usein hyvin laajoja kokonaisuuksia sisältäen useita tietokoneita ja päätelaitteita, jotka ovat liitetty toisiinsa moninaisten tietoliikenneverkkojen avulla. Tiedon käsittelyn lisäksi tietojärjestelmissä siirretään ja säilytetään tietoja. Juuri tiedon siirto on ollut ja tulee olemaankin suurin riski tietoturvallisuudelle. Tietoliikenneverkot rakentuvat nykyään lukuisista kaapeleista, radiolinkeistä, multipleksereistä, toistimista, reitittimistä ja solmuista. Kaikki nämä osat ovat yhtä alttiina salakuuntelulle. Koska nykyiset tietoliikenneverkot ovat niin valtavia kooltaan, on niiden suojaaminen fyysisesti esimerkiksi vartioinnilla täysin mahdotonta. Siirrettävä tieto on siis suojattava muilla keinoilla.

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.