TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus  

  

UMTS

Markkina odotukset

UMTS järjestelmien kaupallista ja teknistä onnistumista silmälläpitäen on vuoden 2002 julkaisun deadlinen lähestyessä pantu toimeen useita asioita valmistajien, standardien muotoilijoiden, operaattorien ja valvojien aloitteesta. On luotu sääntökehykset, varmistettu lisenssien saatavuus, varattu taajuusalueet eri operaattoreille ja tuotettu ajanmukaiset UMTS standardit..

UMTS:in samanaikaiseen käyttöönottoon rohkaistaan useissa maissa palvelumarkkinoiden kasvattamiseksi.

Parhaillaan langattomien teknologioiden valmistajat hankkivat maailmanlaajuisesti lanseerauksia ja kenttäkokeiluja järjestelmille, jotka johtavat kolmannen sukupolven palveluihin. Täysi kaupallinen mittakaava saavutetaan 2002-2005, jolloin esitellään yhä paranneltuja ominaisuuksia, suorituskykyisempiä ja uusia edistyneempiä UMTS palveluita.

Markkina & näkymät

Kun langattomat operaattorit lopulta alkavat tarjota seuraavia teletekniikoita, tulisi heidän kopioida bisnesmalleihinsa ominaisuuksia aikaisemmilta Internet-palveluiden kehittäjiltä.

Jos oikeita askelia tuottavuuden kehittämiseksi ei oteta ennen UMTS markkinoiden julkaisemista valtavirralle, yli-innokkaat bisnes ja hinnoittelu mallit eivät ole niille hyväksi. Monet eivät selviydy tarpeeksi kauan nykyisessä muodossaan nähdäkseen päivän, jolloin voivat laskuttaa nuorilta musiikkivideoiden imuroimisesta.

Ne jotka ajattelevat, että UMTS saa alkunsa kuluttajatuotteena huijaavat itseään. Kun pysähtyy hetkeksi miettimään millaiset ihmiset voisivat realistisesti käyttää UMTSia hyödykseen vuonna 2002, on heillä niin suuret ja kiireelliset informaation saannin tarpeet, että he tarvitsevat laajakaistaa ja heillä on varaa ensimmäisen sukupolven UMTS matkapuhelimeen.

Analyysien laatijat suosittelevat, että telepalveluiden tarjoajat keskittyvät ensisijaisesti laatimaan palveluita bisnesasiakkaille ja aloittavat käytännöllisestä, kannattavast sisällöstä, kuten uutisista, urheilusta ja säästä. Seksikkäät palvelut voivat odottaa. UMTSia ei tarvitse tarjota kaikille ihmisille ensimmäisenä päivänä. Median historia osoittaa, että menestys rakentuu uutisten, urheilun ja sään varaan. UMTS ei tule eroamaan muista välineistä. Liikenteenharjoittajien tulisi kohdella UMTSia kehitysaskeleena, mutta ei vallankumouksellisena siirtona, koska loppukäyttäjät tarvitsevat aikaa sopeutuessaan uusiin, parannettuihin palveluihin.

Suunnitelmat laskutuksesta kolmannen sukupolven sovelluksista tulisi pitää mahdollisimman perustoimisena ja yksinkertaisena. Jyrkkä minuuttilaskutuksen korvaaminen volyymi ja datapohjaisella laskutuksella rankaisisi ihmisiä, jotka hakevat hyötyjä eri UMTSin ominaisuuksista juuri silloin kun heitä pitäisi rohkaista tekemään niin.

Teleoperaattoreiden markkina odotukset UMTS matkapuhelinjärjestelmälle ovat olleet huikeat. Saksan Universal Mobile Telecommunications Systemin taajuuksista lyötiin kovia vetoja euroopan suurimpana matkapuhelinmarkkinana, kun kyseessä ovat kolmannen sukupolven langattomat teknologiat. Niin kuin aina, jakaja voittaa - Saksan valtio sai yli $45 biljoonan tulot, mikä on kaksi kertaa valtion vuosi budjetti. Kuluu vuosia, ja biljoonia dollareita lisää, ennen kuin langattomat pelaajat tietävät osuivatko jättipottiin vai kuluttivatko liikaa saadakseen osansa toiminnasta.

Lokakuussa pettymyksen tuottanut UMTS huutokauppa Hollannissa sai analysoijat kutsumaan kevään $35 biljoonan Britannian huutokauppaa erehdykseksi. Saksan huutokauppa haihdutti nopeasti harhaluulot ensimmäisen viikon aikana. Yksinkertainen syy oli markkinan keskeisyys. Jos haluaa olla tekijä euroopassa - pitää toimia Saksassa.

Todellisuus johti 173 tarjouskierrokseen, joissa kaikki kuusi voittanutta tarjoajaa lupautuivat maksamaan yli $7.6 biljoonaa 10 MHz:in taajuusalueesta. Se myös kohdisti huomion, että UMTS lisenssien kauppa kuten uhkapeli - tulee jättää rikkaimmille ja päättäväisimmille.

Voittajat lukeutuvat langattomien kuka on kukin -joukkoon: BT, Deutsche Telecom, France Telecom, Vodafone AirTouch, KPN ja NTT DoCoMo yhteenliittymä, ja Telefonican ja Soneran yhteenliittymä.

Miljoonan - vai biljoonan - kysymys ?

Korkeat hinnat vaativat syviä taskuja. Ennustetaan, että UMTS lisenssimaksut nopeuttavat langattomien pelaajien yhteensulautumista euroopassa. Huutokauppojen aikana puhelinyhtiöt ovat sijoittaneet muihin teleyhtiöihin ja operaattoreihin saadakseen osuuksia luvista.

Yhteensulautuminen voi olla tarpeen Saksan markkinoilla, joka ei voi elättää kuutta kilpailijaa. Neljän palveluntarjoajan markkinoilla kaikki lyövät rahoiksi. Viides palveluntarjoaja joutuu kamppailemaan markkinoilla, kun kuuden palveluntarjoajan markkinalla ei ole pitkän tähtäimen elinkelpoisuutta - on liikaa kilpailua.

Langattoman teollisuuden säännösten vapauttaminen Euroopassa tapahtuu vastaavasti kuin lentoliikenneteollisuudessa, jossa määräävät osanottajat ovat Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. BT, DT ja France Telecom tulevat olemaan niiden neljän tai viiden operaattorin joukossa - KPN Mobilen ja Telecom Italian ollessa toiset pääehdokkaat - putkahtamaan euroopan langattomaan selviytymispeliin. Selviytyminen on hyvin erilaista kuin kukoistus, ja monet kyseenalaistavat langattomien operaattorien kyvyt kompensoida UMTS sijoituksiaan. Asenne ei ole ainoastaan asiantuntijoiden. - tarjoajat näyttivät epäröivän kauppoja.

Teleyhtiöt kokevat paineita sijoittajien suunnalta, jotka ovat epäluuloisia operaattorien lisensseihin käyttämistä biljoonista dollareista - ja lisabiljoonista 3G verkkojen synnyttämiseen. Huutokauppahinnat ovat niin korkeita, että langattomien operaattoreiden osakkeiden arvo on laskenut kaikkialla.

Voittaessaan Saksassa osan pääspektriä, Sonera saattaa seurata Orangen jalanjälkiä, jotka johtivat Britannian lisenssikauppa tarjous sotaan joka päättyi $37.4 biljoonan myyntiin France Telecomille.

Telecom maailma elää kuitenkin vielä valtiollisten telehallintokeskuksien säätelemässä mailmassa, eikä vanhassa telecom toiminnassa ymmärretä radikaalia internet maailman mallia, jota ei voi säädellä regulaatorisin menetelmin, kuten 2. sukupolven matkapuhelinjärjestelmissä on menetelty.


    Jesse Kruus, Risto Mikola & Olli Kulkki
    S-38.118 Teletekniikan Perusteet, Syksy 2000

    Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
    Sivua on viimeksi päivitetty 08.12.2000 13:46
    URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/64/umts-12.shtml