TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus
  Videoneuvottelu

johdanto
laitteet
standardit
kaytanto
sovelluksetpalvelut
lähteet

 

 

Johdanto, Sovellukset:
Henrik Lönnroth

Käytäntö, Palvelut:
Valtteri Rantala

Laitteet, Standardit:
Jussi Teirikangas

Layout & Grafiikka:
Jussi Teirikangas

 

 

Tietokone

Lähes mikä tahansa käytössä oleva multimediavarusteltu pöytäkone varmasti riittää videoneuvotteluohjelmiston käyttämiseen. Esimerkiksi Microsoft Netmeeting-ohjelman minimivaatimukset ovat: Pentium 90, 16 megaa muistia, 28800 bps modeemi, kamera ja äänikortti (kaksisuuntaista neuvottelua varten). Yritysten erityistarpeita varten voidaan tarvita raskaampia servereitä, kannettavia videoneuvotteluyksiköitä tai suurempia näyttöjä kuten videoprojektoreita.

Kamera

Kuvanlaatu ei monesti ole kovin kriittinen tekijä videoneuvottelussa (poislukien esim. lääketieteelliset sovellukset). Riittää että vuorovaikutteisuuden ja läsnäolon tunne välittyy kun näkee vastapuolen puhuvan ja päin vastoin. Muutamalla sadalla markalla saa jo videoneuvotteluun sopivan kameran kohtalaisella kuvanlaadulla. Tällaiset kamerat liitetään nykyisin USB-väylään ja ne käyttävät ohjemistopohjaista kuvan pakkausta. Yrityskäytössä kamerana voi toimia tavallinen hyvälaatuinen (digitaali)videokamera, joka on kytketty tietokoneeseen firewire-liitännällä tai kuvankaappauskortilla. Video voidaan myös esim. pakata reaaliajassa koneeseen kytketyllä mpeg-enkooderikortilla. Isommissa tiloissa moottoroitu etäohjattava kamera voi olla hyödyllinen. On myös kameroita jotka osaavat autonomisesti seurata kohdettaan.

Mikrofoni ja kaiuttimet

Äänenlaatuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Pelkällä audiolla on jo suuri informaation merkitys, kun taas pelkkä kuva ei välttämättä tee viestistä ollenkaan ymmärrettävää. Kotikäyttäjälle paras vaihtoehto on käyttää headset-tyyppistä kuuloke- ja mikrofoniyhdistelmää tai tietokoneeseen kytkettävää perinteistä puhelimen luurin mallista kapulaa. Tällä ehkäistään tehokkaasti puheen kaikuminen. Muun tyyppisissä laitteissa kaiun esto voi olla myös sisäänrakennettuna. Suurissa tiloissa kannattaa sijoittaa useampia mikrofoneja, jotta kaikkien osallistujien puhe kuuluu huutamatta. Äänikortin on syytä tukea full duplex-ominaisuutta, jota kaikissa halvemmissa korteissa ei välttämättä löydy. Half duplex-tilassa osallistujat joutuvat odottamaan vuoroaan kuten vanhoilla radiopuhelimilla eikä toisen päälle voi puhua ennenkuin edellinen on lopettanut (sinänsä toivottava tilanne).

Verkkoyhteys

Teoriassa tavallinen modeemiyhteys riittää kahden käyttäjän väliseen kommunikointiin, mutta 2-kanavainen ISDN-yhteys on suositeltavaa, jos videokuvaa siirtyy kumpaankin suuntaan. Internet ei ole alunperin suunniteltu reaaliaikaisen datan siirtoa varten, joten ongelmia voi esiintyä. Jos on ehdottoman tärkeätä että vältytään siirtoyhteyden aiheuttamilta ongelmilta pitkilläkin etäisyyksillä, siirtyminen yleisestä internetistä puhelinyhtiöiden puoleen lienee ainoa vaihtoehto saada taattua kaistaa jatkuvasti. Muussa tapauksessa internet on erittäin halpa vaihtoehto. Useimmilla yrityksillä ja oppilaitoksilla on jo riittävän nopea lähiverkkoyhteys tähän käyttöön. Verkon kuormaa voidaan myös vähentää huomattavasti käyttämällä multicasting-menetelmää jolloin kuhunkin aliverkkoon lähetetään sama data vain yhtenä kopiona toisin kuin unicastingissa.

 

alaviiva







Tämä sivu on tehty Teletekniikan perusteet -kurssin harjoitustyönä.
Sivua on viimeksi päivitetty 08.12.2000 17:50
URL: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/19/laitteet.shtml