Kännykkäverkkojen kilpailutilanne

TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Kännykkäverkkojen kilpailutilanne

Paluu
Lainsäädäntö

Suomen telemarkkinoiden kehitys

Suomen telemarkkinoilla on historiallisista syistä vallinnut epätavallinen kilpailutilanne aina ensimmäisten puhelinlinjojen rakentamisesta 1880-luvulta lähtien. Venäjän autonomisuuden aikana maahan syntyi useita pieniä puhelinyhtiöitä, jotka operoivat paikallispuheluita omalla alueellaan. Valtion hallinnoima PTL-Tele ei siten missään vaiheessa saavuttanut puhdasta monopoliasemaa Suomen puheluliikenteessä, vaikka se olikin vuoteen 1990 saakka ainoa toimilupavaatimuksista vapautettu operaattori. [1]

Asemansa vahvistamiseksi julkinen sektori sääti kaukopuhelutoiminnan valtion monopoliksi 1930-luvulla. Valtiolla oli myös oikeus valvoa paikallisten puhelinyhtiöiden toimintaa, mikä johti ns. telesotiin 1970-80-luvuilla. Ristiriitojen seurauksena Posti- ja telelaitos menetti erityisasemansa, ja valvonta siirrettiin Telehallintokeskuksen alaisuuteen. [12]

Kilpailun vapauttaminen

Suomi on ollut Euroopan edelläkävijä telealan sääntelyn purkamisessa eli dereguloinnissa. Suomen telemarkkinat alkoivat avautua datasiirron ja yritysverkkojen käyttöönoton myötä. Televiestintä dataverkoissa ja GSM-verkoissa avattiin kilpailulle vuonna 1990 [6]. PTL-Telen NMT-verkko saikin pian rakennuttamisensa jälkeen kilpailijakseen Radiolinjan, jolle virallinen toimilupa myönnettiin 1990. Seuraavaksi lakkautettiin kiinteiden verkkojen kaukopuhelumonopoli, jolloin myös valtionyhtiö PTL-Telen toiminnalle asetettiin ehdoksi teletoimintalupa.

Telemarkkinat vapautettiin lopullisesti 1997, kun telemarkkinalaki kumosi teletoimintalain. Menettelyllä parannettiin teleyritysten mahdollisuuksia vuokrata kannattavasti toistensa teleyhteyksiä. Ainoastaan matkaviestinverkkojen rakentaminen jäi toimiluvan varaiseksi toiminnaksi. [1][6]

Vuonna 1994 PTL-Telen nimi muutettiin Telecom Finland Oy:ksi ja keväällä 1998 Sonera Oy:ksi. Sonera Oy on aloittanut omistuksensa privatisoinnin: valtion omistus listaumisannin ja lokakuun 1999 yleisömyynnin jälkeen on enää noin 60%.

Liberalisoinnin aikainen ajankohta on edistänyt matkaviestinnän nopeaa kasvua Suomessa: matkapuhelinverkoissa on käytännössä ollut kilpailua koko niiden olemassaolon ajan. Kansainvälisen televiestinnän välittäminen Suomeen vapautettiin ilmoitusvelvollisuudesta vuonna 1998. Kilpailevia toimilupia kolmannen sukupolven (IMT 2000) matkaviestinverkkoihin myönnettiin 1999.[6]

Seuraava

Viimeksi muokattu 9.11.1999, Tekijät

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 11.11.1999 01:00.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/9/lainsaadanto.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]



	Paluu Lainsäädäntö Suomen telemarkkinoiden kehitys Suomen telemarkkinoilla on historiallisista syistä vallinnut epätavallinen kilpailutilanne aina ensimmäisten puhelinlinjojen rakentamisesta 1880-luvulta lähtien. Venäjän autonomisuuden aikana maahan syntyi useita pieniä puhelinyhtiöitä, jotka operoivat paikallispuheluita omalla alueellaan. Valtion hallinnoima PTL-Tele ei siten missään vaiheessa saavuttanut puhdasta monopoliasemaa Suomen puheluliikenteessä, vaikka se olikin vuoteen 1990 saakka ainoa toimilupavaatimuksista vapautettu operaattori. [1] Asemansa vahvistamiseksi julkinen sektori sääti kaukopuhelutoiminnan valtion monopoliksi 1930-luvulla. Valtiolla oli myös oikeus valvoa paikallisten puhelinyhtiöiden toimintaa, mikä johti ns. telesotiin 1970-80-luvuilla. Ristiriitojen seurauksena Posti- ja telelaitos menetti erityisasemansa, ja valvonta siirrettiin Telehallintokeskuksen alaisuuteen. [12] Kilpailun vapauttaminen Suomi on ollut Euroopan edelläkävijä telealan sääntelyn purkamisessa eli dereguloinnissa. Suomen telemarkkinat alkoivat avautua datasiirron ja yritysverkkojen käyttöönoton myötä. Televiestintä dataverkoissa ja GSM-verkoissa avattiin kilpailulle vuonna 1990 [6]. PTL-Telen NMT-verkko saikin pian rakennuttamisensa jälkeen kilpailijakseen Radiolinjan, jolle virallinen toimilupa myönnettiin 1990. Seuraavaksi lakkautettiin kiinteiden verkkojen kaukopuhelumonopoli, jolloin myös valtionyhtiö PTL-Telen toiminnalle asetettiin ehdoksi teletoimintalupa. Telemarkkinat vapautettiin lopullisesti 1997, kun telemarkkinalaki kumosi teletoimintalain. Menettelyllä parannettiin teleyritysten mahdollisuuksia vuokrata kannattavasti toistensa teleyhteyksiä. Ainoastaan matkaviestinverkkojen rakentaminen jäi toimiluvan varaiseksi toiminnaksi. [1][6] Vuonna 1994 PTL-Telen nimi muutettiin Telecom Finland Oy:ksi ja keväällä 1998 Sonera Oy:ksi. Sonera Oy on aloittanut omistuksensa privatisoinnin: valtion omistus listaumisannin ja lokakuun 1999 yleisömyynnin jälkeen on enää noin 60%. Liberalisoinnin aikainen ajankohta on edistänyt matkaviestinnän nopeaa kasvua Suomessa: matkapuhelinverkoissa on käytännössä ollut kilpailua koko niiden olemassaolon ajan. Kansainvälisen televiestinnän välittäminen Suomeen vapautettiin ilmoitusvelvollisuudesta vuonna 1998. Kilpailevia toimilupia kolmannen sukupolven (IMT 2000) matkaviestinverkkoihin myönnettiin 1999.[6]
	Seuraava